"Onko nyt nousemassa uusi moralistinen ja suvaitsematon "puhdasoppinen " ideologia, kansalaisuskonto (civil religion), joka, joka ei salli poikkeamia laajan kansanosan hyväksymään yhteiskuntakelpoiseen uskonnollisuuteen? Suurissa seurakuntayhtymissä on jo havaittavissa vaarallinen, herätyskristillisyyttä diskriminoiva tendenssi.
Eri herätysliikkeisiin kuuluvilla kirkollisveron maksajilla on täysi oikeus odottaa, että osa kirkon vero- ja kolehtituloista käytetään heidän kannattamiensa toimintojen tukemiseen. Ellei näin tapahdu, he voivat oikeutetusti kysyä, mitä mieltä on rahoittaa kirkkoa, joka ylenkatsoo heidät.
Kansankirkon aito moniäänisyys ja hengellinen moniarvoisuus on tunnustettava, ei vain juhlapuheissa vaan myös taloudellisissa realiteeteissa."
Kirjoitus Helsingin Sanomissa 5.6.2011
"Sari Roman-Lagerspetz (HS 3.6.) vastustaa "syrjivien oppien viemistä kehittyviin maihin" valtion ja kirkon taloudellisella tuella. Hänen mielestään tukea ei tule antaa sellaisille lähetysjärjestöille, jotka eivät hyväksy homoparien siunaamista ja naispappeutta.
Todellisuudessa Aasian ja Afrikan nuoret kirkot kieltäytyvät yhteistyöstä sellaisten kirkkojen, järjestöjen ja lähetystyöntekijöiden kanssa, jotka hyväksyvät homoparien siunaamisen. Tästä on jo näyttöä useissa tapauksissa.
Homoparien siunaaminen on puhtaasti länsimainen ilmiö, ja sielläkin lähinnä vain liberaalien protestanttisten kirkkojen hyväksymä toiminto. Keskustelu homoparien siunaamisesta koskee murto-osaa, vain n. 13%:a kristikunnasta.
Aasiassa ja Afrikassa aihe ei ole noussut ajankohtaiseksi. Nuoret protestanttiset kirkot, kuten myös maailmanlaaja katolinen kirkko ja ortodoksiset kirkot pitäytyvät kristinuskon perinteiseen näkemykseen.
Roman-Lagerspetz haluaisi edistää liberaalien länsimaisten arvojen missiota koko maailmaan. Länsimaisten seksuaalieettisten näkemysten pakkovienti Aasiaan ja Afrikkaan olisi kulttuuri-imperialismia, sikäläisten perinteisten arvojen sekä heidän kristillisten arvojensa korvaamista moderneilla länsimaisilla arvoilla.
Nykyaikainen lähetystyö karttaa tietoisesti tällaista kulttuurista ylimielisyyttä. Lähetysjärjestöt tukevat nuoria kirkkoja heidän keskeisimmässä tehtävässään, evankeliumin julistamisessa ja ihmisten palvelemisessa.
Kirkon teologian, etiikan ja käytäntöjen soveltaminen kunkin kulttuurin ja yhteiskunnan olosuhteisiin kuuluu paikallisille kristityille, se ei ole länsimaisten lähetystyöntekijöiden tehtävä.
Ruotsin kuningas sääti 1726 vuoteen 1869 asti voimassa olleen ns. konventikkeliplakaatin, joka pyrki estämään herätysliikkeitten toiminnan myös Suomessa. Taustalla oli yhdenmukaistava kirkollinen puhdasoppisuus yhdistyneenä valtiokirkollisiin poliittisiin intresseihin.
Onko nyt nousemassa uusi moralistinen ja suvaitsematon "puhdasoppinen " ideologia, kansalaisuskonto (civil religion), joka, joka ei salli poikkeamia laajan kansanosan hyväksymään yhteiskuntakelpoiseen uskonnollisuuteen? Suurissa seurakuntayhtymissä on jo havaittavissa vaarallinen, herätyskristillisyyttä diskriminoiva tendenssi.
Eri herätysliikkeisiin kuuluvilla kirkollisveron maksajilla on täysi oikeus odottaa, että osa kirkon vero- ja kolehtituloista käytetään heidän kannattamiensa toimintojen tukemiseen. Ellei näin tapahdu, he voivat oikeutetusti kysyä, mitä mieltä on rahoittaa kirkkoa, joka ylenkatsoo heidät.
Kansankirkon aito moniäänisyys ja hengellinen moniarvoisuus on tunnustettava, ei vain juhlapuheissa vaan myös taloudellisissa realiteeteissa."
Voisiko tämän paremmin sanoa. Kun kristillisen opin professori, myös suuren maailman tunteva, lausuu näin, moni alkaa miettimään asioita myös tukahdutettujen näkökulmasta. Kirkon perinteisen linjan kristityillä on oikeus täyteen kirkolliseen elämään kirkossamme heidän teologiaansa ja omaatuntoaan murtamatta, mutta tätä oikeutta ei ole suotu kuin paikallisseurakuntien ulkopuolella. Eikä läheskään aina sielläkää (SLEY:n sulkeminen pois Espoon kappelista). Liikkeellä on ollut totalitaarinen koneisto, joka on tahtonut murtaa perinteisen teologian noudattamisen kirkostamme. Miikan kirjoitus on kuitenkin kevään merkki. Ei tarvitse alistua!
Evankeliumia rauhansanalaisessa hengessä, tiedotuksia tulevista tapahtumista, Ystäväkirjeitä, hauskoja sattumuksia läheltä ja kaukaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katekismus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katekismus. Näytä kaikki tekstit
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Prof. Miikka Ruokanen Hesarissa
lauantai 21. toukokuuta 2011
Ystäväkirje 2/2011
Uusin ystäväkirje on luettavissa klikkaamalla TÄTÄ.
Tervetuloa myös uudet lähetysrenkaan jäsenet. Tuo ystäväsikin mukaan, työ on vain laajentunut! Siitä tarkemmin kirjeessä.
Jumalan rauhalla
Vesa Pöyhtäri
http://www.slideshare.net/vpoyhtari/ystvkirje-2-2011
Tervetuloa myös uudet lähetysrenkaan jäsenet. Tuo ystäväsikin mukaan, työ on vain laajentunut! Siitä tarkemmin kirjeessä.
Jumalan rauhalla
Vesa Pöyhtäri
http://www.slideshare.net/vpoyhtari/ystvkirje-2-2011
Labels:
katekismus,
lestadiolaisuus,
raamattu,
rauhan sana
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Turvallinen kasvu tyttöinä ja poikina
Tyttö, nuori nainen, kertoo nuorten valmistamalla Älä alistu!-videolla omasta heräämisestään ja muutoksestaan bi-seksuaalista heteroseksuaaliseksi. Video on rauhallinen ja sävyisä. Hän on kiitollinen Jumalalle muutoksesta, joka oli hänen kohdallaan mahdollinen. Tarinassa ei syytetä ketään eikä siinä ole painostusta, vain kertomus muutoksen mahdollisuudesta.
Jotkut ihmiset ovat murrosiän korvilla jonkin aikaa epävarmoja omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Tytön kertomus on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka nuoruudessa harhaileva seksuaalinen kiinnostus on suuntautunut uudelleen ja palannut takaisin luotuun tilaansa. Ratkaiseva tekijä tytön tapauksessa oli hänen saamansa opetus pyhästä Raamatusta. Kristuksen Kirkko opettaakin, että Raamattu on Jumalan sana, joka ohjaa ja tukee meitä elämämme ratkaisuissa ja johtaa oikealle tielle.
Tämä tarinaformaatti ei ole mikään uutuus, vaan näitä kertomuksia on useita. Ei siis mitään uutta auringon alla, muuta kuin se, että videon tyttö pääsi vapauteen ja sai synnit anteeksi.
Raamattu opettaa paljon seksuaalisuudesta. Se aloittaa seksuaaliopetuksensa luomisesta, jossa Jumala ”loi heidät mieheksi ja naiseksi” ja siunasi heidät lisääntymään ja täyttämään maan. Vaimon luomisesta kerrotaan myös ja Aadamin rakastumisesta ja rakkauden tunnustuksesta “Tämä se on!”, joka muuten on ihmisen ensimmäinen kirjattu lause.
Raamattu kertoo myös siitä, kuinka kaikki ei mennytkään hyvin. Syntiinlankeemus toi ihmiselämään sellaista, jota Jumala ei ollut suunnitellut ja tarkoittanut. Jumalan kuva ihmisessä turmeltui ihmisen ylpistyessä ja kääntyessä perkeleen houkutuksiin ja opetuksiin (1 Ms. 3). Lankeemuksen ensimmäinen vaikutus kohdistui ihmisen sekuaalisuuteen. Viattomuuden ja onnellisen avoimuuden tilalle tuli häpeä ja peittely. Ihmiset “huomasivat olevansa alasti” ja he tekivät heti kasveistä vyöverhot peittämään alastomuuttaan. Seksuaalisuus muuttui.
Tämän päivän tilanne on luomisen ja syntiinlankeemuksen seurausten jännitteessä elämistä. Ihmisen turmeltumisen mukana myös hänen seksuaalisuutensa on turmeltunut. Ihminen rikkoo Jumalan tahtoa kaikkien käskyjen kohdalla ja keksii koko ajan uusia muotoja rikkoa. Ehkä kaikkein rikotuin käsky on ensimmäinen käsky “Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia”. Paljon jälkeen ei jää kuudes käsky, joka on saanut osansa ihmisen himon vääristämästä kekseliäisyydestä.
Himo on vääristänyt ja vääristää “luonnollisen” seksuaalisuuden. Raamattu puhuu Uudessa testamentissa homoseksuaalisuuden harjoittamisesta “luonnottomuutena (Room.1). Pyhä Henki haluaa ilmoittaa apostolin kautta, mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta. Tämä tarkoittaa, että luomisen ja syntiinlankeemuksen jännitteen laukaisemista ei jätetä ihmisen itsensä harkintavaltaan, vaan Jumala itse tahtoo ilmoittaa, miten asiat ovat.
Niin kuin paratiisissa, niin nytkin, Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei kelpaa, vaan se pyritään muuttamaan toiseksi monella tapaa. Toiset hylkäävät suoraan koko Raamatun ja sanovat, ettei siitä kirjasta tarvitse välittää. Toiset tahtovat säilyttää “hengellisyyden” ja sanovat Raamatun oikeasti tarkoittavan jotakin muuta kuin mitä siinä lukee. Tällaisissa asioissa ihminen on kekseliäs.
Jumalan huolenpito
Jumala kuitenkin huolehtii luomistaan ihmisistä. Paitsi että hän ilmoitta ihmiselle selvästi mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta seksuaalisuutta, Hän tukee ihmisen kasvamista “mieheksi ja naiseksi” monella eri tavoin. Hän antaa jo äidin kohdussa meille tietyt kromosomit, jotka päättävät ihmisen sukupuolen. Kätilöt kertovat lapsivuoteessa olevalle äidille ja siinä vieressä mukana olleelle isälle “Se on tyttö” tai “Se on poika” ja näyttävät vielä vakuudeksi todistusaineiston. Sukupuolemme on meille luomislahja, eikä siitä tarvitse olla epävarma. Ympäristö, kulttuuri ja ihminen itse ei päätä hänen sukupuoltaan, vaan sen on antanut Jumala luomisessa. (Selvät poikkeavuudet ovat oma lukunsa, kuten silloin kun tytölle kasvaa sikiökaudella 21-hydroksylaasin vajeen tähden pojan penis ja tyhjä kivespussi. Hänellä on kuitenknin kohtu ja munasarjat, eli hän on nainen biologialtaan vaikka ulkoinen fysiikka näyttää toiselta. Kasvatuksen, tässä tapauksessa “vääristävästä”, voimasta kertoo mm. se, että tällaista tyttöä on kasvatettu “poikana” lääkärin liian hätäisen “Se on poika” ilmoituksen johdosta. Kasvatus on hiljentänyt hänessä olevan “naisen” ja saanut hänet mieltämään itsensä mieheksi. Puonti, s. 62)
Herramme Kristuksen syntymästä kerrotaan enkeli Gabrielin ilmoituksena Joosefille, että Maria “on synnyttävä pojan ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus...” Tässä voi nähdä kaksi asiaa. Ensimmäiseksi, lapsen sukupuoli oli päätetty jo ennen sikiämistä lukuisissa Messias-ennustuksissa. Sikiämisessä hänelle annettiin miessukupuolen kromosomit. Tämän johdosta Gabriel ei epäröinyt ilmoittaa, onko lapsi tyttö vai poika vai pitääkö odottaa, kumpaa sukupuolta hän on, kunnes lapsi ja ympäristö yhdessä kypsyvät päätökseen (kuten konstruktivismi opettaa). Ei. Hän ilmoitti “Maria synnyttää pojan”, ja sillä selvä. Toiseksi, seurauksena ensimmäisestä, Joosef saa enkeli Gabrielilta kasvatusohjeen: “sinun on annettava hänelle nimi Jeesus...” Jeesus on pojan nimi. Gabriel ei ollut konstruktivisti, vaan uskoi luomistekoon ja tahtoi olla sille kuuliainen. Jeesusta tuli kasvattaa poikana ja rohkaista häntä omaksumaan aina vain vahvemmin miehen identiteetti.
Jumala tukee meidän kasvuamme myös antamalla meille äidin ja isän hoitamaan meitä. Molemmat sukupuolet ovat läsnä tuomassa oman puolensa kasvuun. Äiti ei voi alkaa isäksi eikä isä äidiksi, vaikka kummallakin sukupuolella on samoja ominaisuuksia. Isä voi olla hellä ja äiti voi olla jämäkkä ja kaikkea siltä väliltä meidän kunkin oman temperamentin mukaisesti. Äiti ja isä eivät ole rooleja, vaan jotakin paljon syvempää, jo luomisessa meihin kirjoitettua koodia. Kauniisti tämä ilmaistaan Jeesuksen syntymäkertomuksessä kuinka Maria “kapaloi hänet ja pani hänet seimeen makaamaan” (Lk. 2:7). Luonto ohjasi Mariaa huolehtimaan lapsesta. Isän tehtävä oli antaa lapselle nimi ja ohjata häntä hengellisesti viemällä hänet ja hänen äitinsä temppeliin lain käskyn mukaan. Isä myös sai tehtäväksi suojella lasta ja hänen äitiään, kun enkeli ilmestyi Joosefille ja sanoi, “Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin...”
Kristittyinä me saamme kasvattaa lapsiamme tukien heidän kasvuaan heidän oman sukupuolensa mukaisesti. Me emme voi emmekä saa tehdä pojista tyttöjä tai tytöistä poikia sen mukaan, kuin me itse tai ympäristömme haluaisi. Sukupuoli ei ole “tunne” omasta sukupuolesta eikä lapsi ole meille “epävarma tapaus” niin kauan että hän itse ilmoittaa, mikä hän on. Tyttöjen ja poikien täytyy saada olla sitä sukupuolta kuin heidän sukupuolensa osoittaa. Rohkaisemme jo oikeastaan tiedostamattamme lapsiamme kasvamaan heidän omassa sukupuolessaan. Saamme rohkaista lasta olemaa kiitollinen siitä sukupuolesta, joka hänelle on luomisessa annettu ja samalla rakastamaan ja kunnioittamaan toisten lasten vastakkaisesta sukupuolesta. Näin ihmisen elämisen rikkaus on läsnä ja mies ja nainen voivat täydentää toisiaan hienolla tavalla.
Kasvatustyössä riittää, kun olemme lapsillemme myötätuntoisia, rakastavia, asetamme rajoja tarpeen mukaan ja olemme läsnä lastemme elämässä miehinä ja naisina, isinä ja äiteinä. Iltahartaus tai iltarukous on yksi tärkeimmistä elementeistä, joka ohjaa aikuisia ja lapsia Herran tahdon tiellä. Kun isä ja äiti rukoilevat apua Taivaan Isältä se on lapselle vahva viesti siitä, että tuolla ylhäällä on sellainen Isä joka hoitaa meidät kaikki.
Vesa Pöyhtäri
Jotkut ihmiset ovat murrosiän korvilla jonkin aikaa epävarmoja omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Tytön kertomus on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka nuoruudessa harhaileva seksuaalinen kiinnostus on suuntautunut uudelleen ja palannut takaisin luotuun tilaansa. Ratkaiseva tekijä tytön tapauksessa oli hänen saamansa opetus pyhästä Raamatusta. Kristuksen Kirkko opettaakin, että Raamattu on Jumalan sana, joka ohjaa ja tukee meitä elämämme ratkaisuissa ja johtaa oikealle tielle.
Tämä tarinaformaatti ei ole mikään uutuus, vaan näitä kertomuksia on useita. Ei siis mitään uutta auringon alla, muuta kuin se, että videon tyttö pääsi vapauteen ja sai synnit anteeksi.
Raamattu opettaa paljon seksuaalisuudesta. Se aloittaa seksuaaliopetuksensa luomisesta, jossa Jumala ”loi heidät mieheksi ja naiseksi” ja siunasi heidät lisääntymään ja täyttämään maan. Vaimon luomisesta kerrotaan myös ja Aadamin rakastumisesta ja rakkauden tunnustuksesta “Tämä se on!”, joka muuten on ihmisen ensimmäinen kirjattu lause.
Raamattu kertoo myös siitä, kuinka kaikki ei mennytkään hyvin. Syntiinlankeemus toi ihmiselämään sellaista, jota Jumala ei ollut suunnitellut ja tarkoittanut. Jumalan kuva ihmisessä turmeltui ihmisen ylpistyessä ja kääntyessä perkeleen houkutuksiin ja opetuksiin (1 Ms. 3). Lankeemuksen ensimmäinen vaikutus kohdistui ihmisen sekuaalisuuteen. Viattomuuden ja onnellisen avoimuuden tilalle tuli häpeä ja peittely. Ihmiset “huomasivat olevansa alasti” ja he tekivät heti kasveistä vyöverhot peittämään alastomuuttaan. Seksuaalisuus muuttui.
Tämän päivän tilanne on luomisen ja syntiinlankeemuksen seurausten jännitteessä elämistä. Ihmisen turmeltumisen mukana myös hänen seksuaalisuutensa on turmeltunut. Ihminen rikkoo Jumalan tahtoa kaikkien käskyjen kohdalla ja keksii koko ajan uusia muotoja rikkoa. Ehkä kaikkein rikotuin käsky on ensimmäinen käsky “Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia”. Paljon jälkeen ei jää kuudes käsky, joka on saanut osansa ihmisen himon vääristämästä kekseliäisyydestä.
Himo on vääristänyt ja vääristää “luonnollisen” seksuaalisuuden. Raamattu puhuu Uudessa testamentissa homoseksuaalisuuden harjoittamisesta “luonnottomuutena (Room.1). Pyhä Henki haluaa ilmoittaa apostolin kautta, mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta. Tämä tarkoittaa, että luomisen ja syntiinlankeemuksen jännitteen laukaisemista ei jätetä ihmisen itsensä harkintavaltaan, vaan Jumala itse tahtoo ilmoittaa, miten asiat ovat.
Niin kuin paratiisissa, niin nytkin, Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei kelpaa, vaan se pyritään muuttamaan toiseksi monella tapaa. Toiset hylkäävät suoraan koko Raamatun ja sanovat, ettei siitä kirjasta tarvitse välittää. Toiset tahtovat säilyttää “hengellisyyden” ja sanovat Raamatun oikeasti tarkoittavan jotakin muuta kuin mitä siinä lukee. Tällaisissa asioissa ihminen on kekseliäs.
Jumalan huolenpito
Jumala kuitenkin huolehtii luomistaan ihmisistä. Paitsi että hän ilmoitta ihmiselle selvästi mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta seksuaalisuutta, Hän tukee ihmisen kasvamista “mieheksi ja naiseksi” monella eri tavoin. Hän antaa jo äidin kohdussa meille tietyt kromosomit, jotka päättävät ihmisen sukupuolen. Kätilöt kertovat lapsivuoteessa olevalle äidille ja siinä vieressä mukana olleelle isälle “Se on tyttö” tai “Se on poika” ja näyttävät vielä vakuudeksi todistusaineiston. Sukupuolemme on meille luomislahja, eikä siitä tarvitse olla epävarma. Ympäristö, kulttuuri ja ihminen itse ei päätä hänen sukupuoltaan, vaan sen on antanut Jumala luomisessa. (Selvät poikkeavuudet ovat oma lukunsa, kuten silloin kun tytölle kasvaa sikiökaudella 21-hydroksylaasin vajeen tähden pojan penis ja tyhjä kivespussi. Hänellä on kuitenknin kohtu ja munasarjat, eli hän on nainen biologialtaan vaikka ulkoinen fysiikka näyttää toiselta. Kasvatuksen, tässä tapauksessa “vääristävästä”, voimasta kertoo mm. se, että tällaista tyttöä on kasvatettu “poikana” lääkärin liian hätäisen “Se on poika” ilmoituksen johdosta. Kasvatus on hiljentänyt hänessä olevan “naisen” ja saanut hänet mieltämään itsensä mieheksi. Puonti, s. 62)
Herramme Kristuksen syntymästä kerrotaan enkeli Gabrielin ilmoituksena Joosefille, että Maria “on synnyttävä pojan ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus...” Tässä voi nähdä kaksi asiaa. Ensimmäiseksi, lapsen sukupuoli oli päätetty jo ennen sikiämistä lukuisissa Messias-ennustuksissa. Sikiämisessä hänelle annettiin miessukupuolen kromosomit. Tämän johdosta Gabriel ei epäröinyt ilmoittaa, onko lapsi tyttö vai poika vai pitääkö odottaa, kumpaa sukupuolta hän on, kunnes lapsi ja ympäristö yhdessä kypsyvät päätökseen (kuten konstruktivismi opettaa). Ei. Hän ilmoitti “Maria synnyttää pojan”, ja sillä selvä. Toiseksi, seurauksena ensimmäisestä, Joosef saa enkeli Gabrielilta kasvatusohjeen: “sinun on annettava hänelle nimi Jeesus...” Jeesus on pojan nimi. Gabriel ei ollut konstruktivisti, vaan uskoi luomistekoon ja tahtoi olla sille kuuliainen. Jeesusta tuli kasvattaa poikana ja rohkaista häntä omaksumaan aina vain vahvemmin miehen identiteetti.
Jumala tukee meidän kasvuamme myös antamalla meille äidin ja isän hoitamaan meitä. Molemmat sukupuolet ovat läsnä tuomassa oman puolensa kasvuun. Äiti ei voi alkaa isäksi eikä isä äidiksi, vaikka kummallakin sukupuolella on samoja ominaisuuksia. Isä voi olla hellä ja äiti voi olla jämäkkä ja kaikkea siltä väliltä meidän kunkin oman temperamentin mukaisesti. Äiti ja isä eivät ole rooleja, vaan jotakin paljon syvempää, jo luomisessa meihin kirjoitettua koodia. Kauniisti tämä ilmaistaan Jeesuksen syntymäkertomuksessä kuinka Maria “kapaloi hänet ja pani hänet seimeen makaamaan” (Lk. 2:7). Luonto ohjasi Mariaa huolehtimaan lapsesta. Isän tehtävä oli antaa lapselle nimi ja ohjata häntä hengellisesti viemällä hänet ja hänen äitinsä temppeliin lain käskyn mukaan. Isä myös sai tehtäväksi suojella lasta ja hänen äitiään, kun enkeli ilmestyi Joosefille ja sanoi, “Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin...”
Kristittyinä me saamme kasvattaa lapsiamme tukien heidän kasvuaan heidän oman sukupuolensa mukaisesti. Me emme voi emmekä saa tehdä pojista tyttöjä tai tytöistä poikia sen mukaan, kuin me itse tai ympäristömme haluaisi. Sukupuoli ei ole “tunne” omasta sukupuolesta eikä lapsi ole meille “epävarma tapaus” niin kauan että hän itse ilmoittaa, mikä hän on. Tyttöjen ja poikien täytyy saada olla sitä sukupuolta kuin heidän sukupuolensa osoittaa. Rohkaisemme jo oikeastaan tiedostamattamme lapsiamme kasvamaan heidän omassa sukupuolessaan. Saamme rohkaista lasta olemaa kiitollinen siitä sukupuolesta, joka hänelle on luomisessa annettu ja samalla rakastamaan ja kunnioittamaan toisten lasten vastakkaisesta sukupuolesta. Näin ihmisen elämisen rikkaus on läsnä ja mies ja nainen voivat täydentää toisiaan hienolla tavalla.
Kasvatustyössä riittää, kun olemme lapsillemme myötätuntoisia, rakastavia, asetamme rajoja tarpeen mukaan ja olemme läsnä lastemme elämässä miehinä ja naisina, isinä ja äiteinä. Iltahartaus tai iltarukous on yksi tärkeimmistä elementeistä, joka ohjaa aikuisia ja lapsia Herran tahdon tiellä. Kun isä ja äiti rukoilevat apua Taivaan Isältä se on lapselle vahva viesti siitä, että tuolla ylhäällä on sellainen Isä joka hoitaa meidät kaikki.
Vesa Pöyhtäri
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Ystäväkirje 1/ 2011
Kuvassa: Tunnelmia Hannan rippijuhlasta
Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi
On aina iloista kuulla uutisia siitä, kuinka Jumalan sanan todistus kulkee eteenpäin. Jumalan sana on sellainen voima, että se saa aikaan herätyksen ihmisen mielessä, se kääntää ihmisen saatanan vallasta takaisin Jumalan tykö. Ihminen saa synnit anteeksi ja rauhan Jumalan kanssa. Tämä tapahtuma on sellainen yksittäinen tapahtuma, joka saa taivaan enkelitkin iloitsemaan.
Kristittyjen olisi hyvä oppia näkemään, kuinka koko ajan Jumala tekee työtään. Jumala ei toimi vain suurissa tapahtumissa, vaan paljon tavallisempaa ovat ne pienet kohtaamiset, joissa saa viedä läheisilleen, naapureilleen ja työtovereilleen Jumalan sanaa. Sana on aina terveellinen, tuli se sitten Jumalan lakina, jolloin se osoittaa meissä olevan synnin, tai evankeliumina, jolloin se antaa synnit anteeksi. Sana voi olla Jumalan teoista ja johdatuksesta kertomista, nuhde synnistä, opetus Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Koskaan se ei saa kuitenkaan jäädä vain tähän. Ihmisten on saatava tietää, että he voivat saada synnit anteeksi ja palata kasteen armoliittoon. Jumala on sovittanut Golgata ristillä Poikansa kuolemassa kaikkien ihmisten kaikki synnit. Siksi Jumalan sanan lakia seuraa aina evankeliumi. Kun näin toimimme, me olemme Herran apostolien jalanjäljissä. Me saarnaamme yhdessä heidän kanssaan, “Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
Ohessa opetus, joka on julkaistu helmikuun Saarna Kartassa.
Parannusjulistus seurakunnan tehtävänä
“Langenneet”, “palaavat”, “parannus”. Näillä Raamattuun perustuvilla termeillä uskonpuhdistajat avasivat Tunnustuskirjojen artiklan parannuksesta. Artikla parannuksesta liittyy tilanteeseen, jossa kastettu kristitty on luopunut uskosta ja langennut maailmaan. Artikla ei käsittele kysymystä kristityn jokapäiväisestä parannuksesta.
Sanat kertovat muutoksesta, joka on tapahtunut ihmisen elämässä. Jotakin on muuttunut, kun ihminen on “langennut”, ja perustava muutos tapahtuu myös siinä, kun ihminen tekee “paran- nuksen” ja “palaa” seurakuntaan ja Kristuksen yhteyteen.
Lankeemuksessa ihminen luopuu uskosta Kristukseen. Uskosta luopumista seuraa myös lankeaminen pois uskonyhteisöstä, seurakunnasta. Julkisyntinen, katumaton ihminen ei ole Kristuksen ruumiissa. Tämä erottaminen seurakunnasta on tapahtunut samalla hetkellä taivaallisena tuomiotoimena, kun uskosta luopuminen on lopulta tapahtunut. Kehitys siihen on voinut olla pitkäkin. Jumala näkee sydämen ja tuntee meidän ajatuksemme. Hän yksin antaa lopullisen tuomion. Julkisynnissä elävät ovat eronneet myös ajallisen seurakunnan yhteydestä. Heitä ei kutsuta ehtoolliselle. Heille saarnataan parannusta ja kehotetaan palaamaan Kristuksen luokse. Salaisissa synneissä elävät Jumala tuomitsee.
Parannussaarna on työtä, jossa Pyhä Henki itse työskentelee ihmissydämessä. Siksi paran- nussaarnaan ei tule suhtautua väheksyen tai määritellä sitä joten b-luokan saarnamiesten tehtäväksi. Kristus oli parannussaarnaaja ja Pyhä Henki on parannussaarnaaja (Joh. 16:8-11).
Syntisen kääntyminen on iloinen tapahtuma taivaassa ja maan päällä. Katuva ihminen tahtoo palata takaisin, vaikka matka olisi pitkäkin. Pitkä se voi olla myös nöyrtymisen tasolla. Mutta Jumala aivan juoksee tuhlaajapoikaa vastaan ja sulkee hänet syliinsä. Hän ei soimaa. Parannuk- sen eli mielenmuutoksen tekevälle on julistettava synninpäästö ja suljettava hänet Kristuksen ruumiin syleilyyn Herran seurakuntana. Hänelle puetaan juhlavaatteeksi Kristuksen vanhurskaus.
Evankeliumi julistetaan, että usko syntyisi. Parannus ei ole vain katumus ja palaaminen, vaan sen pelastava tarkoitus toteutuu siinä, kun sydämessä syntyy usko ja luottamus armolliseen Jumalaan.
Vesa Pöyhtäri
Kuulumisia perhe-elämästä ja työn saralta:
Taivaallinen Isämme siunasi meitä lahjalla antamalla meille pienen tyttösen ystävänpäivänä 14.2. Lapsi syntyi keisarinleikkauksella. Äiti ja lapsi toipuivat hyvin synnyttämisestä ja syntymisestä. Molemmat on jo olleet kotona jonkin aikaa.
Muillakin lapsillamme menee mukavasti. Heillä kaikilla on kavereita niin koulussa kuin kotipuolessakin. Joka aamu meiltä lähtee viisi lasta kouluun (yksi heistä eskariin). Pojat on pelanneet innokkaasti jääkiekkoa, ainakin silloin kun pakkanen ei ole ollut kovempi kuin -22. 20 asteessa poikien mukaan pelaa vielä aivan hyvin. Isot tytöt on kasvaneet ja ikäkausien myötä elämänpiirikin laajenee. Saamme vain rukoilla, että lapset saisivat ystäviä, joille kelpaa peruskristillinen sanoma ja toiminta raamatullisen ja luterilaisen terveen opin pohjalla. Pikkutytöt kisailee olohuoneessa ja lastenhuoneessa.
Työsuunnitelmiini suunnittelin sellaista muutosta keväälle, että en enää tekisi niin paljon matkoja, vaan voisin toimia enemmän Oulussa ja lähiseuduilla sekä tehdä opetusmateriaalia. Suunnitelma on onnistunut ainakin siltä osin, että maaliskuussa pidän osaksi isyyslomaa enkä tee kuin kolme matkaa, jotka sijoittuvan saman viikon sisään. Oulussa pidän säännöllisesti edelleen lähetyspiiriä sekä nuorteniltoja Oulun Rauhan Sanan kutsumana. Työ on ollut mielekästä ja rohkaisevaa. Tämän lisäksi minulla on oma saarnavuoroni Oulun rukoushuoneella (Koulukatu 10).
Opetusmateriaalina julkaisen Saarna Karttaa, joka on lähinnä papeille ja saarnamiehille tarkoitettu internet-lehti. (Vastaanottajia on jo reilusti toista sataa) Siinä käymme läpi tulevan kuukauden evankeliumitekstit ja kertaamme kristinoppia ja Kristuksen kirkon historiaa. Pureudumme myös ajankohtaisiin Jumalan sanan esiin nostamiin erityiskysymyksiin, joita aikamme liberalisoitunut ja Jumalan sanasta luopunut maailma ja uskonnolliset tahot hämmentävät. (Jos haluat saada PDF Saarna Karttaa, niin lähetä minulle sähköpostiosoitteesi).
Huhti- ja toukokuussa käyn Venäjällä. Huhtikuussa mukanani on Ahti Vähäkangas ja toukokuun lopulla 27.-30.5. teemme bussimatkan Jaaman seurakunnan 15-vuotisjuhlaan (tule mukaan. Ilmottaudu 15.4. mennessä allekirjoittaneelle).
Siunattua kevättä sinulle ja läheisillesi. Jumala siuntakoon kaikkea sitä työtä, mitä tehdään evankeliumin hyväksi kokonainen Jumalan sana ohjenuoranaan.
Vesa Pöyhtäri
LFF
______________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan tilanne on tyydyttävä. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Viime syksyn kaksi viimeistä kuukautta tuottivat n. 3650 kumpikin. Olemme siis vähän alle tavoitteen. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Kristuksen veri, VIDEO
Kristuksen veri sanassa ja sakramenteissa. Saarna Himangan suvijuhlilla 2010. Klikkaa TÄSTÄ.
Labels:
ehtoollinen,
Jeesus Kristus,
kaste,
katekismus,
sakramentit,
usko
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Katkismuskoulu: Käskyjen tarkoitus.
TERVETUOLOA JÄLLEEN OPPITUNNILLE. Uusin diasarja katsottavissa TÄÄLTÄ.
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Katekismus-koulu: Pappeus on Pyhän Hengen työtä
Pyhän Hengen uskonkappaleeseen kuuluu myös pappeus. Se sisältyy kohtaan seurakunta. Pappeutta ja Kristuksen seurakuntaa ei saa koskaan erottaa toisistaan. Ne kuuluvat erottamattomasti yhteen, sillä ne molemmat ovat Jumalan lahja ja asetus. Ensi sunnuntai on hyvän paimenen sunnuntai. Kristus on "hyvä paimen" eli pastor bonum, kuten se latinanakielellä kuuluu. Jeesus on pastorien pastori, jonka lampaat ovat ja joka yksin on vuodattanut sovitusverensä Golgatalla lammasten puolesta..
Ylipaimen on asettanut ajallisten paimenten viran sanan ja sakramenttien virkana. Ajallisten pastorien tehtävänä on kaitsea laumaa Ylipaimenen mallin mukaisesti. Hänen Pyhän Henkensä ja sanan johdatuksessa. Jumalan sana on myös oikean paimenen tuntomerkki. Jos sana ei ole oikea, Raamatun mukainen, ei siinä kuulu "hyvän paimenen ääni". Tämä sunnuntai kutsuu meitä paimenia ja lampaita jälleen Krituksen sanan ääreen. Sana tekee eläväksi, rohkaisee, kutsuu takaisin, ja antaa iankaikkisen elämän kaikille uskoville koko kristikunnassa. Tämä on varmasti totta.
Diasarja näkyy parhaiten, kun klikkaat kuvan alanurkassa olevaa view on slideshare-linkkiä.
Check out this SlideShare Presentation:
Ylipaimen on asettanut ajallisten paimenten viran sanan ja sakramenttien virkana. Ajallisten pastorien tehtävänä on kaitsea laumaa Ylipaimenen mallin mukaisesti. Hänen Pyhän Henkensä ja sanan johdatuksessa. Jumalan sana on myös oikean paimenen tuntomerkki. Jos sana ei ole oikea, Raamatun mukainen, ei siinä kuulu "hyvän paimenen ääni". Tämä sunnuntai kutsuu meitä paimenia ja lampaita jälleen Krituksen sanan ääreen. Sana tekee eläväksi, rohkaisee, kutsuu takaisin, ja antaa iankaikkisen elämän kaikille uskoville koko kristikunnassa. Tämä on varmasti totta.
Diasarja näkyy parhaiten, kun klikkaat kuvan alanurkassa olevaa view on slideshare-linkkiä.
Check out this SlideShare Presentation:
Pappeus on Pyhän Hengen työtä
View more presentations from vpoyhtari.
Labels:
Jeesus,
katekismus,
luterilainen kirkko,
pappeus,
pappi,
rauhan sana
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Kateksimus-koulu: Pyhä Henki pelastaa ja pyhittää
Isän ja Pojan uskonkappaleita tarkastellessa näkökulma oli menneessä ajassa. Tutkimme luomista ja pelastushistorian tapahtumia, jotka ovat jo tapahtuneet ja muodostavat perustan uskollemme. Kolmannen uskonkappaleen tarkastelukulma on nykyajassa - siinä, mitä Jumala Pyhä Henki tekee nyt meissä ja meidän kauttamme. Pyhä Henki pelastaa ja pyhittää, mutta miten, sitä käsittelemme seuraavien viikkojen katekismus-diasarjoissa.
Ensimmäinen diasarja Pyhästä Hengestä käsittää vain kolme diaa.
Katselemaan pääset TÄSTÄ.
Ensimmäinen diasarja Pyhästä Hengestä käsittää vain kolme diaa.
Katselemaan pääset TÄSTÄ.
tiistai 23. helmikuuta 2010
Katekismuskoulu: Ihmisen luominen
Ihminen, nainen ja mies. Ihmisen tehtävä. Jumalanpalvelus. Näistä on kysymys ensimmäisen uskonkappaleen toisessa osassa.
Jumala loi ihmisen "viljelemään ja varjelemaan" luomakuntaansa. Ihmisen tuli pitää huoli Jumalan luomakunnasta. mutta kuka pitää ihmisestä huolen? Jätetäänkö hänet omien kykyjensä varaan? Kauniin todistuksen Jumalan isän-rakkaudesta kertoo luomiskertomuksen paratiisin luominen. Jumala huolehti ihmisestä ja kasvatti "kaikkinaisia puita" tuottamaan ihmisen ruokahuoltoa.
Ihminen on "ihme, suuri ihme" (Ps 139).
Lukemaan pääset TÄSTÄ
Jumala loi ihmisen "viljelemään ja varjelemaan" luomakuntaansa. Ihmisen tuli pitää huoli Jumalan luomakunnasta. mutta kuka pitää ihmisestä huolen? Jätetäänkö hänet omien kykyjensä varaan? Kauniin todistuksen Jumalan isän-rakkaudesta kertoo luomiskertomuksen paratiisin luominen. Jumala huolehti ihmisestä ja kasvatti "kaikkinaisia puita" tuottamaan ihmisen ruokahuoltoa.
Ihminen on "ihme, suuri ihme" (Ps 139).
Lukemaan pääset TÄSTÄ
Labels:
katekismus,
lestadiolaisuus,
luominen,
luterilaisuus,
usko
tiistai 16. helmikuuta 2010
Katekismuskoulu: MInä uskon Jumalaan
Diasarjaan pääset TÄSTÄ.
Usko Jumalaan on yhteistä kaikille maailman ihmisille. Kaikilla
kulttuureilla ja kansoilla on jokin käsitys jumaluudesta. Lukuisat
epäjumalat ovat hyvä todiste lähes kaikille yhteisestä luomisuskosta.
Yllättäen myös ns tieteellinen maailmankuva perustuu uskomuksiin.
Vaikka se kieltää luojan olemassaolon, se ei ole voinut selittää
itselleen, miksi kuitenkin tapahtuu kehittymistä alkeellisesta
elämänmuodosta kohti yhä monimutkaisempia ja harmonisia organismeja,
ja päätepisteenä ihmine kaikkine monimutkaisuuksineen! Kehitys kertoo
kehittäjästä, sanoisi kristitty.
Luomisen jälkeen alkavatkin sitten eroavaisuudet. Luonnon kirja ei
kerro, kuka Jumala on. Raamattu kertoo. Jumala ilmestyi Aabrahamille
ja kertoi nimensä ja lähetti hänet tehtäväänsä Israelin kansan luokse.
Loppu onkin sitten "kirkkohistoriaa".
Usko Jumalaan on yhteistä kaikille maailman ihmisille. Kaikilla
kulttuureilla ja kansoilla on jokin käsitys jumaluudesta. Lukuisat
epäjumalat ovat hyvä todiste lähes kaikille yhteisestä luomisuskosta.
Yllättäen myös ns tieteellinen maailmankuva perustuu uskomuksiin.
Vaikka se kieltää luojan olemassaolon, se ei ole voinut selittää
itselleen, miksi kuitenkin tapahtuu kehittymistä alkeellisesta
elämänmuodosta kohti yhä monimutkaisempia ja harmonisia organismeja,
ja päätepisteenä ihmine kaikkine monimutkaisuuksineen! Kehitys kertoo
kehittäjästä, sanoisi kristitty.
Luomisen jälkeen alkavatkin sitten eroavaisuudet. Luonnon kirja ei
kerro, kuka Jumala on. Raamattu kertoo. Jumala ilmestyi Aabrahamille
ja kertoi nimensä ja lähetti hänet tehtäväänsä Israelin kansan luokse.
Loppu onkin sitten "kirkkohistoriaa".
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Katekismuskoulu: Johdanto uskontunnustuksiin ja kolminaisuusoppi
Miksi me tunnustamme uskomme tietyillä sanoilla? Eikö olisi aidompaa, jos jokainen saisi itse kehitellä itselleen oman uskontunnustuksensa suoraan sydämestä?
Jos meillä ei olisi harhaoppeja ja saatanan eksyttävä vaikutus ei voisi johdattaa ihmisiä harhaan niin todellakin emme tarvitsi tunnustuksia avuksi. Mutta koska me olemme syntisiä edelleenkin, me tarvitsemme Jumalan sanan ja tunnustukset. Eihän tunnustus ole muuta kuin Raamatun tiivistetty selitys, jonka avulla voi kätevästi tarkistaa, onko joku julistaja rakentamassa apostolisen seurakunnan perustukselle. Ketekismus on varsinainen käsiase maailmaa ja eksytyksiä vastaan. Osaathan sen ulkoa! Entiset pyhät olivat viisaampia, kun opettelivat sen ulkoa.
Toisaalta tunnustukset ovat koeteltuja uskonoppeja, jotka on tarkkaan harkittu ja perustuvat tarkkaan Raamattuun. Tunnustuskirjamme on tästä hyvä esimerkki. Kaikki vanhauskoiset "tunnustukselliset" papit liittyvät iloisesti Tunnsutskirjojen oppiin. Se on syntisen ystävä ja opettaa sellaisesta kristillisyydestä, joka ei katso ihmiseen ja ihmisen kykyyn, vaan Jumalan armotekoihin. Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden -siinä se on!
Vastaus kysymykseen liittyy olennaisesti käsitykseen Raamatun asemasta ja merkityksestä Jumalan sanana. Jos Jumala on sanassaan sanonut jotakin ja asettanut "Kristuksen opin" ja "terveellisen opin" ja "opinmukaisen sanan" niin pitää kyllä olla melko tehokas ihminen, että uskaltaa kehitellä jonkin opin, joka poikkeaa Jumalan sanassaan antamasta opista! On niitä sellaisiakin ollut - Markion, gnostilaiset, Valentinos, Pelagius ja nykyajan harhaopettajat, jotka kieltävät uskontunnustuksen tapahtumat historiallisina tosiasioina.
Rukoillaan heidän puolestaan että saisivat käääntymisen armon! Jumalalle on kaikki mahdollista, voihan hän pelastaa jopa sinut ja minutkin, vaikka olemme tällaisia mahdottomia.
Dioihin pääset sivupalkista kohdasta KATEKISMUSKOULU.
Jos meillä ei olisi harhaoppeja ja saatanan eksyttävä vaikutus ei voisi johdattaa ihmisiä harhaan niin todellakin emme tarvitsi tunnustuksia avuksi. Mutta koska me olemme syntisiä edelleenkin, me tarvitsemme Jumalan sanan ja tunnustukset. Eihän tunnustus ole muuta kuin Raamatun tiivistetty selitys, jonka avulla voi kätevästi tarkistaa, onko joku julistaja rakentamassa apostolisen seurakunnan perustukselle. Ketekismus on varsinainen käsiase maailmaa ja eksytyksiä vastaan. Osaathan sen ulkoa! Entiset pyhät olivat viisaampia, kun opettelivat sen ulkoa.
Toisaalta tunnustukset ovat koeteltuja uskonoppeja, jotka on tarkkaan harkittu ja perustuvat tarkkaan Raamattuun. Tunnustuskirjamme on tästä hyvä esimerkki. Kaikki vanhauskoiset "tunnustukselliset" papit liittyvät iloisesti Tunnsutskirjojen oppiin. Se on syntisen ystävä ja opettaa sellaisesta kristillisyydestä, joka ei katso ihmiseen ja ihmisen kykyyn, vaan Jumalan armotekoihin. Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden -siinä se on!
Vastaus kysymykseen liittyy olennaisesti käsitykseen Raamatun asemasta ja merkityksestä Jumalan sanana. Jos Jumala on sanassaan sanonut jotakin ja asettanut "Kristuksen opin" ja "terveellisen opin" ja "opinmukaisen sanan" niin pitää kyllä olla melko tehokas ihminen, että uskaltaa kehitellä jonkin opin, joka poikkeaa Jumalan sanassaan antamasta opista! On niitä sellaisiakin ollut - Markion, gnostilaiset, Valentinos, Pelagius ja nykyajan harhaopettajat, jotka kieltävät uskontunnustuksen tapahtumat historiallisina tosiasioina.
Rukoillaan heidän puolestaan että saisivat käääntymisen armon! Jumalalle on kaikki mahdollista, voihan hän pelastaa jopa sinut ja minutkin, vaikka olemme tällaisia mahdottomia.
Dioihin pääset sivupalkista kohdasta KATEKISMUSKOULU.
Labels:
harhaoppi,
katekismus,
kirkko,
rauhan sana,
usko,
uskontunnustus
torstai 7. tammikuuta 2010
Seitsemäs käsky/sjunde budet
Katekismuskoulussa olemme seitsemäsnnessä käskyssä menossa. Voit katsoa diat TÄSTÄ.
Katekes-skolans sjunde budet. Klicka HÄR.
Käsky varkaudesta ei ole niin yksioikoinen, kuin sen voisi kuvitella olevan. Tiedostamme kyllä keskimäärin, mitä on perinteinen varastaminen. Mutta olemmeko huomanneet tiedostamattoman varkauden, sellaisen varastamisen, jota emme ole tienneetkään tekevämme. Käskyn lähtökohta on "Jumalan on maa, ja kaikki, mitä siinä on."
Katekes-skolans sjunde budet. Klicka HÄR.
Käsky varkaudesta ei ole niin yksioikoinen, kuin sen voisi kuvitella olevan. Tiedostamme kyllä keskimäärin, mitä on perinteinen varastaminen. Mutta olemmeko huomanneet tiedostamattoman varkauden, sellaisen varastamisen, jota emme ole tienneetkään tekevämme. Käskyn lähtökohta on "Jumalan on maa, ja kaikki, mitä siinä on."
Labels:
katekismus,
kirkko,
laestadianismen,
lestadiolaisuus,
rauhan sana
tiistai 29. joulukuuta 2009
Kuudes käsky
Katekismuskoulussa on edetty kuudenteen käskyyn. Käskyn dioihin pääset klikkaamalla TÄSTÄ.
Kuinka vaikea on tänä päivänä välttyä kuudennen käskyn rikkomisesta!Läntinen kulttuuri on yliseksualisoitunut. Syynä tähän on pidettävä kaupan ja mainonnan lisääntymistä. Tavara menee paremmin kaupaksi, kun sitä myydään puolialastomien naisten kuvilla. Kyllä mainostajien psykologiset neuvonantajat tietävät, mikä kiinnittää miehen katseen ja mikä aiheutta miellyttäviä tunteuksia ja meilikuvia. Ja toisaalta, on naisillakin silmät ja samat halut kuin miehillä.
Mutta ei yliseksualisoituminen ole vain "lännessä". Muistan opiskeluvuosiltani kirkkohistorian luennoitsijan kertomuksen varhaisesta munkkilaisuudesta. Eräs erämaan isistä oli ajatellut, että hän pakenee silmän himoja erämaahan ja vetäytyy yksinäisyyteen, pois soittavien ja laulavien naisten lähettyviltä. Mutta "pian erämaan luola oli täynnä alastomia tanssivia neitosia!" Ihminen ei pääse mielikuvitustaan karkuun.
Seksuaalisuus ja seksuaaliset halut ovat Jumalan hyviä luomislahjoja. Lisääntymiskäsky on nähtävä myös käskynä ja siunauksena "tehdä rakkautta". Se annettiin ennen syntiinlankeemusta. Näin halu on itsessään hyvä ja parhaassa tapauksessa johtaa uuden elämän syntymään. Seksuaalisuus on keskeinen osa avioliittoa ja lähentää puolisoja
toisiinsa ja syventää rakkautta selittämättömällä tavalla. Seksuaalisuus on Jumalan siunaus ihmiskunnalle. Saatana tahtoo tuhota Jumalan luomistyötä. Hän kierouttaa, liittää vääriin yhteyksiin ja ja tekee elämän mausteesta elämän johtajan ja suunnan näyttäjän. Perisynti ja sielunvihollisen työ on sairastuttanut Jumalan hyvän lahjan. Kristittyinä saamme kuitenkin kilvoitella rakastaa puhtaasti ja hyvästä sydämestä aviopuolisoamme kaikilla Jumalan antamilla hyvillä lahjoilla.
Kuinka vaikea on tänä päivänä välttyä kuudennen käskyn rikkomisesta!Läntinen kulttuuri on yliseksualisoitunut. Syynä tähän on pidettävä kaupan ja mainonnan lisääntymistä. Tavara menee paremmin kaupaksi, kun sitä myydään puolialastomien naisten kuvilla. Kyllä mainostajien psykologiset neuvonantajat tietävät, mikä kiinnittää miehen katseen ja mikä aiheutta miellyttäviä tunteuksia ja meilikuvia. Ja toisaalta, on naisillakin silmät ja samat halut kuin miehillä.
Mutta ei yliseksualisoituminen ole vain "lännessä". Muistan opiskeluvuosiltani kirkkohistorian luennoitsijan kertomuksen varhaisesta munkkilaisuudesta. Eräs erämaan isistä oli ajatellut, että hän pakenee silmän himoja erämaahan ja vetäytyy yksinäisyyteen, pois soittavien ja laulavien naisten lähettyviltä. Mutta "pian erämaan luola oli täynnä alastomia tanssivia neitosia!" Ihminen ei pääse mielikuvitustaan karkuun.
Seksuaalisuus ja seksuaaliset halut ovat Jumalan hyviä luomislahjoja. Lisääntymiskäsky on nähtävä myös käskynä ja siunauksena "tehdä rakkautta". Se annettiin ennen syntiinlankeemusta. Näin halu on itsessään hyvä ja parhaassa tapauksessa johtaa uuden elämän syntymään. Seksuaalisuus on keskeinen osa avioliittoa ja lähentää puolisoja
toisiinsa ja syventää rakkautta selittämättömällä tavalla. Seksuaalisuus on Jumalan siunaus ihmiskunnalle. Saatana tahtoo tuhota Jumalan luomistyötä. Hän kierouttaa, liittää vääriin yhteyksiin ja ja tekee elämän mausteesta elämän johtajan ja suunnan näyttäjän. Perisynti ja sielunvihollisen työ on sairastuttanut Jumalan hyvän lahjan. Kristittyinä saamme kuitenkin kilvoitella rakastaa puhtaasti ja hyvästä sydämestä aviopuolisoamme kaikilla Jumalan antamilla hyvillä lahjoilla.
Labels:
katekismus,
lestadiolaisuus,
raamattu,
rauhan sana
maanantai 21. joulukuuta 2009
Pari kuvaa Virosta
Kävimme vajaan viikon lähetysmatkalla Virossa Olavi Palovaaran kanssa. Kiersimme ympäri Viron eri kohteissa. Vierailimme myös Vinnin lastenkodissa, johon meille tutut lapset Injun lastenkodista on siirtyneet asumaan. Veimme lapsille Oulun Toukomettisten joululahjan sekä Tuiran diakoniapiirin ja toukomettisen lähetyspiirin kutomia villasukkia.
On kyllä lapset saaneet nyt ulkonaisesti hyvät tilat. Todella hyvää laatua ja rakentamista. Rauhallisella alueella ja osaavien hoitajien hoidossa. On myös rukousvastaus, että ovet ovat avautuneet lastenkotiin ja uuden johtajan kanssa on rakentuneet luottavaiset suheteet. Raija Hirvensalo on ollut avainasemassa suhteiden rakentamisessa, siitä kiitos Raijalle.
Kaksi viimeistä päivää vietimme Pärnussa. valitettavasti tapaaminen kirkkoherran kanssa ei onnistunut tällä kertaa, mutta inkeriläismummojen kanssa meillä oli taas mukava tavata. Hoidamme inkeriläisten seuroja yhdessä esikoislestadiolaisten kanssa. Meillä on hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö myös seurakunnan kanssa on ollut kaikki nämä vuodet toimivat.
Ylinnä oleva kuva on Pärnun Elisabetin kirkosta, jossa vietimme messua. Tällä kertaa minä sain saarnata ja Olavi hoiti liturgian. Oli harvinaista, että matkalla oli kaksi pappia. "Tuhlausta" sanoi Leo.
Kotimatkalla oli käydä köpelösti. Söimme matkalla Pärnusta Tallinnaan. Laivan lähtöön oli sopivasti aikaa. Mutta sitten lumipyry sekoitti aikataulut, eikä ollutkaan mahdollista ajaa normaalia nopeutta. Pienellä riskillä ajoimme ja ehdimme laivaan juuri ja juuri - kolmen minuutin marginaalilla. Takanamme pantii laivan ovi kiinni ja laiva lähti kohti Helsinkiä.
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Viron matka /Lähetystyötä
Tulevan tiistaina matkustan Viroon Olavi Palovaaran kanssa. Matka on Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysmatka Viroon, jossa olemme tehneet yhteistyötä Viron kirkon kanssa jo pitkään. Viron kirkon pappisdiakoni Leo on meidän yhteyshenkilömme ja saamme kiittää Jumalaa, lähetystyön Herraa, tästäkin hänen työntekijästään Virossa.
Lähetystyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä on todellakin kysymys. Viro on Euroopan pakanallisin maa. Pakanoille on julistettava evankeliumia. Onko asiallista käyttää pakana-nimitystä? Pakana nimitys tulee Raamatun goyim (puutarhassa oleva, eli talon ulkopuolella) latinankielisestä vastineesta. Tertullianus otti sanan merkitsemään sen sotilas-slangin mukaista käyttöä, jolloin pakanalla tarkoitettiin "siviiliä" eli sotimiseen kouluttamatonta henkilöä. Tertullianuksella oli mielessään ajatus seurakunnasta taistelevana seurakuntana.
Lähetystyö on Jumalan sanan julistusta. Sen jälkeen, ja nimenomaan tässä järjestyksessä, se on myös aineellista avunantoa. Rauhan Sanan lähetysstrategia on viedä rakkauden sanomaa Kristuksen sovitustyöstä uusille ihmisille ja kutsua heitä saatanan vallan alta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan. Lyhyesti se tähtää ihmisten kääntymiseen pahoilta teiltään ja tulemista kristityiksi. Mitä muuta lähetys voi ollakaan? Kaiken tekemisen tähtäys täytyy olla julkilausuttu ja avoin kutsu kääntymiseen. Näin Herrammekin julista: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Jospa vaikka rukoilisit tämän lähetysmatkan puolesta? Lähtijä ei voi paljon tehdä, elleivät esirukoukset ole saattamassa. Oli mukavaa kun tänään Oulun Rauhan Sanan seuroissa pastori Mikko Pöyhtäri nosti Olavin ja allekirjoittaneen matkan yhteisessä esirukouksessa Taivaan Isän eteen.
Lähetystyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä on todellakin kysymys. Viro on Euroopan pakanallisin maa. Pakanoille on julistettava evankeliumia. Onko asiallista käyttää pakana-nimitystä? Pakana nimitys tulee Raamatun goyim (puutarhassa oleva, eli talon ulkopuolella) latinankielisestä vastineesta. Tertullianus otti sanan merkitsemään sen sotilas-slangin mukaista käyttöä, jolloin pakanalla tarkoitettiin "siviiliä" eli sotimiseen kouluttamatonta henkilöä. Tertullianuksella oli mielessään ajatus seurakunnasta taistelevana seurakuntana.
Lähetystyö on Jumalan sanan julistusta. Sen jälkeen, ja nimenomaan tässä järjestyksessä, se on myös aineellista avunantoa. Rauhan Sanan lähetysstrategia on viedä rakkauden sanomaa Kristuksen sovitustyöstä uusille ihmisille ja kutsua heitä saatanan vallan alta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan. Lyhyesti se tähtää ihmisten kääntymiseen pahoilta teiltään ja tulemista kristityiksi. Mitä muuta lähetys voi ollakaan? Kaiken tekemisen tähtäys täytyy olla julkilausuttu ja avoin kutsu kääntymiseen. Näin Herrammekin julista: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Jospa vaikka rukoilisit tämän lähetysmatkan puolesta? Lähtijä ei voi paljon tehdä, elleivät esirukoukset ole saattamassa. Oli mukavaa kun tänään Oulun Rauhan Sanan seuroissa pastori Mikko Pöyhtäri nosti Olavin ja allekirjoittaneen matkan yhteisessä esirukouksessa Taivaan Isän eteen.
Labels:
katekismus,
kääntyminen,
lestadiolaisuus,
lähetystyö,
raamattu
Video-tiedostoja luterilaisen uskon peruskysymysksistä
Professori Jouko Talonen on pitänyt syksyn ja pitää tulevan kevään aikana Freben rukoushuoneella luentosarjaa, jossa kesitytään tarkastelemaan luterilaisen uskomme ydinkysymyksiä. Freben kotisivuilla on luennot nyt ladattavissa ja katsottavissa. Ensimmäinen video on julkaistu. Suosittelen. Linkki on tässä.
Ensimmäinen luento: Jumalan sana ja kirkkomme tunnustus
Huomaa, että videon latautuminen kestää jonkin aikaa, riippuen yhteytesi nopeudesta.
Ensimmäinen luento: Jumalan sana ja kirkkomme tunnustus
Huomaa, että videon latautuminen kestää jonkin aikaa, riippuen yhteytesi nopeudesta.
tiistai 8. joulukuuta 2009
Toinen laintaulu / 4. käsky
Toinen laintaulu sisältää ihmisten keskinäiseen elämään liittyvät käskyt. Luojamme on kiinnoostunut arkipäivästämme, siitä mitä me teemme, miten harjoitamme ammattiamme, miten elämme perheessä, yhteiskunnassa ja seurakunnassa. Jumalan ihastus on ihmislapset. On turvallista, kun tietää, että emme ole täällä yksin omin nokkinemme, vaan Herramme on kanssamme ja johtaa mietä tahtonsa tietä.
Toisen laintaulun aloittaa käsky vallasta ja alamaisuudesta. Jumala on luonut ihmisen elämään muiden kanssa. Ihmiset järjestätyvät yhteisöihin sen tähden, että meihin on luotu sellainen tarve. Yhteiselämä ei onnistu, jos yhteisöllä ei ole asetettua järjestystä. Vastuunkantajat, johtajat, työntekijät, opettajat, taiteilijat, kasvavat ja kasvattajat... nämä kaikki ovat yhteisörooleja. ON taito olla johtaja. Taito on myös olla alamainen. Kaikki me olemme näitä molempia eri yhteisöllisissä suhteissa.
Ihmisen ensimmäinen yhteisö on perhe. Se on ihmiselämän harjoittelumaaperä. Perhe on hyvä kasvualusta sen tähden, että se ei ole ihmisten itsenäisesti kehittelemä instituutio, vaan sen alkuperä ja asettaminen on Jumalalta. Jumala loi Adamin ja Eevan ja asetti näin miehen ja naisen välisen avioliiton lasten kasvupaikaksi. Lasten kasvu on ollut Jumalalle sellainen erityishuoli, että hän on tahtonut pitää itsellään lasten kasvualustan muodostamisen.
Perheen asettamisessa ensimmäiseksi yhteisöksi voidaan nähdä sellainen tarkoitus, että Jumala sen kautta ulottaa siunaavan vaikutuksensa kaikkiin muihinkin yhteisöihin, joihin kasvavat ihiset sitten liittyvät ja kantavat niissä vastuuta. Kun kasvatus "onnistuu" se tuottaa siunausta (Tässä kohtaa jokaisen vanhemman päät painuvat ja mieleen tulee arka rukous, "Johdata Herra minua isänä ja äitinä antamaan näille lapsille jotakin sinun siunauksestasi".)
Ei voi kuin ihmetellä sitä jumalallisenrakkauden ja hyvän johdatuksen määrää...
Käy katsomassa diat kohdasta "KATEKISMUSKOULU"
Vesa
Toisen laintaulun aloittaa käsky vallasta ja alamaisuudesta. Jumala on luonut ihmisen elämään muiden kanssa. Ihmiset järjestätyvät yhteisöihin sen tähden, että meihin on luotu sellainen tarve. Yhteiselämä ei onnistu, jos yhteisöllä ei ole asetettua järjestystä. Vastuunkantajat, johtajat, työntekijät, opettajat, taiteilijat, kasvavat ja kasvattajat... nämä kaikki ovat yhteisörooleja. ON taito olla johtaja. Taito on myös olla alamainen. Kaikki me olemme näitä molempia eri yhteisöllisissä suhteissa.
Ihmisen ensimmäinen yhteisö on perhe. Se on ihmiselämän harjoittelumaaperä. Perhe on hyvä kasvualusta sen tähden, että se ei ole ihmisten itsenäisesti kehittelemä instituutio, vaan sen alkuperä ja asettaminen on Jumalalta. Jumala loi Adamin ja Eevan ja asetti näin miehen ja naisen välisen avioliiton lasten kasvupaikaksi. Lasten kasvu on ollut Jumalalle sellainen erityishuoli, että hän on tahtonut pitää itsellään lasten kasvualustan muodostamisen.
Perheen asettamisessa ensimmäiseksi yhteisöksi voidaan nähdä sellainen tarkoitus, että Jumala sen kautta ulottaa siunaavan vaikutuksensa kaikkiin muihinkin yhteisöihin, joihin kasvavat ihiset sitten liittyvät ja kantavat niissä vastuuta. Kun kasvatus "onnistuu" se tuottaa siunausta (Tässä kohtaa jokaisen vanhemman päät painuvat ja mieleen tulee arka rukous, "Johdata Herra minua isänä ja äitinä antamaan näille lapsille jotakin sinun siunauksestasi".)
Ei voi kuin ihmetellä sitä jumalallisenrakkauden ja hyvän johdatuksen määrää...
Käy katsomassa diat kohdasta "KATEKISMUSKOULU"
Vesa
tiistai 24. marraskuuta 2009
Katekismus-koulu: 1. käsky /det första budet
Katekismuskoulussa käsitellään tällä viikolla tärkein käsky - "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia". Katekismuskoulun dioja pääset katsomaan tämän sivun sivupalkista, tai klikkaamalla tästä. Katso diat kohdasta Files / Tiedostot ja lue "Discussions" valikon alta tekstit.
Tervetuloa!
I Katekes-skolan har vi i den här veckan det viktigaste budet. Varför är den det viktigaste? det kan du läsa genom att klicka HÄR eller från sidobalken "KATEKISMUS-KOULU". Läs dior under "files" och sen text i "discussions".
Välkommen
Tervetuloa!
I Katekes-skolan har vi i den här veckan det viktigaste budet. Varför är den det viktigaste? det kan du läsa genom att klicka HÄR eller från sidobalken "KATEKISMUS-KOULU". Läs dior under "files" och sen text i "discussions".
Välkommen
Labels:
katekes,
katekismus,
raamattu,
rauhan sana,
rippikoulu
maanantai 16. marraskuuta 2009
Katekismus koulussa edetään käskyihin
Pääset mukaan katekismuskouluun ilmoittamalla minulle sähköpostiosoitteesi. Nimettömänäkin voit osallistua lukemalla tekstit ja katsomalla diat. Etenemme viikottain yhdellä askeleella.
Tässä on uusin viestini:
Katso ensin diasarja "synti" http://groups.google.com/group/katekismus-koulu?hl=en
kohdasta Files tai Tiedostot.
Elämme aikaa, jossa kuullaan monesti sana "synti". Kadun miehellä ja kristityllä on kuitenkin voimakkaasti erilainen käsitys synnistä ja sen aiheuttamasta syyllisyydestä. Kadun miehelle se voi olla jokin 10 käskyn vastainen teko. Mutta jos kysymme, onko jo teon suunnittelu ja sillä leikittely mielessään todellinen synti, on vastaus usein "Ei tietenkään, eihän mitään väärää ole vielä tapahtunut. Ajatusta ei viety teoksi asti." Kristitylle jo synnin ajattelu mielessään on synti. Jeesus sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, " (Mark. :20-21). Näin Jeeuss sanoo jo pahat ajatukset synneiksi.
Synnin alkusyy on meille vielä peitossa. Raamattu ei siitä kerro yksiselitteisesti. Synnin aiheuttaja on kuitenkin sanassa ilmoitettu. "Käärme, perkele, saatana" jne on synnin aiheuttajasta käytettyjä nimityksiä. Se on henkiolento, joka voi esiintyä Jumalan poikien eli enkelien joukossa (Job 1:6, 2:1). Saatana on persoona, joka kuvataan Raamatussa puhuvana, ajattelvana ja toimivana. Näin ollen se ei ole vain jokin pahuuden periaate ilman itsenäistä persoonallisuutta.
Jeesus kertoo jotakin saatanan ja pahuuden alkuperästä keskustellessaan fariseusten kanssa: "Hän (perkele) on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä." (Joh. 8:44). Murha ja valhe ovat perkeleen
aseet. Jumala ei ole niitä tuonut luomakuntaan, vaan perkele "on valheen isä". Perkeleessä "ei ole totuutta".
Saatana vaikuttaa 1 Timoteuskirjeen mukaan: -Saatanan haltuun jätetyssä (1:20), Perkeleen tuomion alaisessa (3:6), Perkeleen paulaan joutuneessa (3:7), riivaajien opissa (4:1), Saatanan seuraajassa (5:15).
Uudessa testamentissa sana diabolos esiintyy 38 kertaa. Sana tarkottaa IRT:n (Iso Raamatun Tietosanakirja) mukaan henkilöä, joka esittää syytöksen tai epäilyksen lähimmäisestään, usein tämän selän takana; tästä johtuu merkitys 'panettelija, parjaaja, syyttäjä', (sanasta diaballó - heittää kautta, läpi tai yli; syyttää, kannella, ilmiantaa. (Luuk. 16:1)). Sanaa diabolos käytetään kantelevista (panettelija)ihmisistä 1 Tim. 3:11; 2 Tim. 3:3; Tit. 2:3. Useimmin, 34 kertaa, sana
on käännetty sanalla "perkele".
Kristittykin voi osallistua saatanan työhön toimimalla veljien syyttäjänä, panettelijana tai pahan puhujana. Tässä harrastuksessa ei ole rikkeetöntä kristittyä. Siksi on itseään aina muistutettava siitä, miksi puhuu jotakin epäedullista toisesta ihmisestä. Jos tarkoitus on vahingoittaa toista, se on väärin. Jos kuitenkin joku on julkisesti tehnyt väärin ja elää synnissä tai on hyväksynyt harhaopin, sellaisesta on veljiä varoitettava. Tähän meille antaa apostoli itse
esimerkin nimeämällä Timoteukselle "Hymeneuksen ja Aleksanderin" uskon ja hyvän omantunnon hyljänneinä. (Lueteltuaan juuri edellä Efeson seurakunnan ongelmista jä sen keskuudessa olevista vääristä opettajista (1 Tim. 1:3-11,19-20)).
Kristus on voittanut saatanan. Vihollinen on voitettu jo, sota on voitettu, vaikka vielä hävitään yksittäisiä taisteluja. Jeesus ei lörpötellyt turhia, kun hän sanoi ylösnousseena: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä..."
Ylösnousemuksen ihana aamu tyhjän haudan luona lintujen liverrellessä puutarhan puissa ja aamukasteen nostaessa maasta ihania tuoksuja on se kuva joka saa jäädä mieliimme Jumalan valtakunnan koitosta voimassa. Me omistamme ylösnousemuksen ja siinä lopullisen voiton synnistä jo nyt uskon kautta, mutta kerran se on meissä myös fyysistä ja ruumiillista todellisuutta: "Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu
katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen,silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu."" (1. Kor. 15:54).
Vesa Pöyhtäri
Tässä on uusin viestini:
Katso ensin diasarja "synti" http://groups.google.com/group/katekismus-koulu?hl=en
kohdasta Files tai Tiedostot.
Elämme aikaa, jossa kuullaan monesti sana "synti". Kadun miehellä ja kristityllä on kuitenkin voimakkaasti erilainen käsitys synnistä ja sen aiheuttamasta syyllisyydestä. Kadun miehelle se voi olla jokin 10 käskyn vastainen teko. Mutta jos kysymme, onko jo teon suunnittelu ja sillä leikittely mielessään todellinen synti, on vastaus usein "Ei tietenkään, eihän mitään väärää ole vielä tapahtunut. Ajatusta ei viety teoksi asti." Kristitylle jo synnin ajattelu mielessään on synti. Jeesus sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, " (Mark. :20-21). Näin Jeeuss sanoo jo pahat ajatukset synneiksi.
Synnin alkusyy on meille vielä peitossa. Raamattu ei siitä kerro yksiselitteisesti. Synnin aiheuttaja on kuitenkin sanassa ilmoitettu. "Käärme, perkele, saatana" jne on synnin aiheuttajasta käytettyjä nimityksiä. Se on henkiolento, joka voi esiintyä Jumalan poikien eli enkelien joukossa (Job 1:6, 2:1). Saatana on persoona, joka kuvataan Raamatussa puhuvana, ajattelvana ja toimivana. Näin ollen se ei ole vain jokin pahuuden periaate ilman itsenäistä persoonallisuutta.
Jeesus kertoo jotakin saatanan ja pahuuden alkuperästä keskustellessaan fariseusten kanssa: "Hän (perkele) on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä." (Joh. 8:44). Murha ja valhe ovat perkeleen
aseet. Jumala ei ole niitä tuonut luomakuntaan, vaan perkele "on valheen isä". Perkeleessä "ei ole totuutta".
Saatana vaikuttaa 1 Timoteuskirjeen mukaan: -Saatanan haltuun jätetyssä (1:20), Perkeleen tuomion alaisessa (3:6), Perkeleen paulaan joutuneessa (3:7), riivaajien opissa (4:1), Saatanan seuraajassa (5:15).
Uudessa testamentissa sana diabolos esiintyy 38 kertaa. Sana tarkottaa IRT:n (Iso Raamatun Tietosanakirja) mukaan henkilöä, joka esittää syytöksen tai epäilyksen lähimmäisestään, usein tämän selän takana; tästä johtuu merkitys 'panettelija, parjaaja, syyttäjä', (sanasta diaballó - heittää kautta, läpi tai yli; syyttää, kannella, ilmiantaa. (Luuk. 16:1)). Sanaa diabolos käytetään kantelevista (panettelija)ihmisistä 1 Tim. 3:11; 2 Tim. 3:3; Tit. 2:3. Useimmin, 34 kertaa, sana
on käännetty sanalla "perkele".
Kristittykin voi osallistua saatanan työhön toimimalla veljien syyttäjänä, panettelijana tai pahan puhujana. Tässä harrastuksessa ei ole rikkeetöntä kristittyä. Siksi on itseään aina muistutettava siitä, miksi puhuu jotakin epäedullista toisesta ihmisestä. Jos tarkoitus on vahingoittaa toista, se on väärin. Jos kuitenkin joku on julkisesti tehnyt väärin ja elää synnissä tai on hyväksynyt harhaopin, sellaisesta on veljiä varoitettava. Tähän meille antaa apostoli itse
esimerkin nimeämällä Timoteukselle "Hymeneuksen ja Aleksanderin" uskon ja hyvän omantunnon hyljänneinä. (Lueteltuaan juuri edellä Efeson seurakunnan ongelmista jä sen keskuudessa olevista vääristä opettajista (1 Tim. 1:3-11,19-20)).
Kristus on voittanut saatanan. Vihollinen on voitettu jo, sota on voitettu, vaikka vielä hävitään yksittäisiä taisteluja. Jeesus ei lörpötellyt turhia, kun hän sanoi ylösnousseena: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä..."
Ylösnousemuksen ihana aamu tyhjän haudan luona lintujen liverrellessä puutarhan puissa ja aamukasteen nostaessa maasta ihania tuoksuja on se kuva joka saa jäädä mieliimme Jumalan valtakunnan koitosta voimassa. Me omistamme ylösnousemuksen ja siinä lopullisen voiton synnistä jo nyt uskon kautta, mutta kerran se on meissä myös fyysistä ja ruumiillista todellisuutta: "Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu
katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen,silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu."" (1. Kor. 15:54).
Vesa Pöyhtäri
lauantai 3. lokakuuta 2009
Internetissä alkoi Katekismus-koulu!
Tervetuloa opiskelemaan Lutherin Vähä-Katekismusta. Koulun osoite on
http://groups.google.com/group/katekismus-koulu?hl=en
Tämä "koulu" ei anna todistuksia eikä tutkintoja. Emme myöskään pidä tenttejä. Jokainen tuttu ja tuntematon on tervetullut lukemaan ja katsomaan dioja sekä keskustelemaan.
Koulun toiminnan taustalla on työni Lähetysrenkaani, joka toimii
rauhansanalaisen (ruotsinkielinen, Pietarsaari) LFF järjestön
yhteydessä.
Koulu etenee kappaleen tai vain osan kerrallaan. Koulun "lukukappale" on diasarja kustakin katekismuksen kappaleesta. Uusi kappale julkaistaan viikoittain. Keskusteluja voidaan käydä sivuston yhteydessä olevassa "Keskustelut", "Discussions" valikossa. Keskusteluissa noudatamme hyviä kristillisiä tapoja.
VIE VIESTIÄ ETEENPÄIN, KERRO YSTÄVILLESI. LIITÄ SIVUSTON OSOITE KOTISI TAI YHTEISÖSI KOTISIVULLE. KATEKISMUS VIE MEIDÄN VANHAN KRISTIKUNNAN KATOAMATTOMAAN JA APOSTOLISEEN PERINTÖÖN.
Teidän
Vesa Pöyhtäri, Lähestysrengas/LFF
http://groups.google.com/group/katekismus-koulu?hl=en
Tämä "koulu" ei anna todistuksia eikä tutkintoja. Emme myöskään pidä tenttejä. Jokainen tuttu ja tuntematon on tervetullut lukemaan ja katsomaan dioja sekä keskustelemaan.
Koulun toiminnan taustalla on työni Lähetysrenkaani, joka toimii
rauhansanalaisen (ruotsinkielinen, Pietarsaari) LFF järjestön
yhteydessä.
Koulu etenee kappaleen tai vain osan kerrallaan. Koulun "lukukappale" on diasarja kustakin katekismuksen kappaleesta. Uusi kappale julkaistaan viikoittain. Keskusteluja voidaan käydä sivuston yhteydessä olevassa "Keskustelut", "Discussions" valikossa. Keskusteluissa noudatamme hyviä kristillisiä tapoja.
VIE VIESTIÄ ETEENPÄIN, KERRO YSTÄVILLESI. LIITÄ SIVUSTON OSOITE KOTISI TAI YHTEISÖSI KOTISIVULLE. KATEKISMUS VIE MEIDÄN VANHAN KRISTIKUNNAN KATOAMATTOMAAN JA APOSTOLISEEN PERINTÖÖN.
Teidän
Vesa Pöyhtäri, Lähestysrengas/LFF
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)