torstai 16. syyskuuta 2010

Vänbrev 4/2010

Att leva av evangeliet
Hösten är den tiden på året när skolorna börjar. Många första klassister har börjat sin långa skolgång. I nio år är man skolpliktig och sedan börjar yrkesskolan eller någon allmänbildande utbildning med sikte på något yrke eller universitet.

I nio år har man skolplikt. Under den tiden måste man lydigt gå till skolan varje morgon, fastän hur trött man än är. Man är skyldig att gå. Eleven kan ändå lämna hem och ta det lugnt - åtminstone en tid. Men efter en tid söker myndigheterna upp eleven och man måste fortsätta skolgången.

Guds dömande lag är lika som skolpliktens tid. Lagens skola kan ingen människa undkomma. Guds heliga vilja är uppenbarade för människan genom de tio bud orden. Den lagen är helig, rättfärdig och god. Den är given av Gud, Moses var endast en förmedlare i tjänare uppgiften.

Gud har givit sin lag för att hjälpa oss människor. Därför är lagen verkligen god. Den hjälper den enskilda människan däri att den häjdar ogärningsmannen att råna dig eller göra något annat ont mot dig. Eller att du eller jag gör något ont mot någon av våra medmänniskor. Den ger även råd till ett gudaktigt liv. Men det finns en sak som den inte ger. Frälsningen förmedlas inte genom lagen. Om lagens uppfyllande blandas ihop med frälsningen, så blir lagen för den människan till döds. Lagen dödar och för till ovisshet, frälsningen flyr allt längre bort, om människan försöker finna den genom lagen.

När vi kommit i ovisshet tvingar oss lagen att fly till Kristus. Kristus är den enda fristaden. Det finns inget annat ställe där lagens udd är bruten och hotad än hos Kristus. Varför? Därför att alla andra tillflyktsorter är antingen hedningsreligioner eller de ogudaktiga människors vishet. Där kan lagen döda utan hinder. Men Kristus är själve lagens givare, han har själv utarbetat dess krav och redan i himlen get den sin uppgift. Men Kristus kom själv ner, tog en människas skepnad, under sin egna rättfärdiga lag (Gal. 4:4-5). Han uppfyllde den fullkomligt och tog på sig vårt straff. Guds Sons blod rann för att fria dig och mig undan Guds dömande lag i evigheten.

Evangeliets skola är helt annorlunda än lagens skola. I evangeliet finns inga tvång. Där finns inga förtjänster. Där finns inga uppgiftsregister - “gör så, så får du leva”. I evangelie skolan tjänar Gud själv sina elever. Han ger bättringens nåd, han ger trons nåd, han har gett åt sin församling ordet och sakramenten, genom vilka han vill förmedla oss sina goda gåvor. I evangelie skolan söker vi inte förtjänster på så sätt, att när vi förtjänt något, försökt åtminstone lite, så kommer Gud och gör resten. Det skulle vara lagens skola. I det nya förbundet finns det nya principer.

Vår uppgift i denna skola är förundrarens del. Med tacksamhet får vi ta emot Guds gåvor och förundras, att så här stora syndare har han kommit för att frälsa. En sådan förundran ger oss kraft. Den tänder tacksägelse emot Gud. Paradisets del kommer till vår lott redan här på Jorden. Och sedan sker det ett under. Precis som i smyg, vi märker det inte ens själv. Vi lever av evangeliet, och på samma gång lyssnar vi med glädje till de tio Gudsbudorden, och nu är de inte längre endast en hotande fara, utan en kär väns vilja. Vi börjar uppfylla dess krav, genom att göra gott och tjäna våra medmänniskor. Vi märker det inte själv, vi håller oss själva som omöjliga och svaga kristna, men som i smyg gör Guds handlingar genom oss, som är “gjorda i Kristus” Inte längre genom lagen utan i Kristus, i frihet, glädje och frid.

Alla synder är förlåten. Det finns inget bättre! Då har man tid för de nödställda som finns runt omkring oss.

Guds frid! Vesa Pöyhtäri

Höstens uppgifter:
I slutet av augusti såg det ut som att det blir en lugn höst. Men som ett svar på tanken började telefonen ringa och kalendern fylldes på en kort tid. Måste än en gång förundra mig över Guds ledning!

Missionsresor på hösten: Två till Estland och två till Ryssland, Jaama
Besök i församlingar och bönehus
Predikokartan (saarnakartta)
Rauahan Sana tidningens skrivelser om urkyrkan
Ungdomskvällar
Missionsgruppen-kvällar
Katekesarbetet
Undervisningsmaterial till internet

Förbönslista:
För evl-kyrkan
För Rauhan sana och Rauhan sana tidningen
För Höstens missions resor
För barnen och ungdomarna
För hemmen och den kristna fostran
För ett förlåtande sinne emellan alla människor
För ungdomarna i Toukomettinens bönehus

Nyttiga länkar:
www.lff.fi ,
www.lyrs.fi.
www.vesapoyhtari/blogspot.com
Katekismuskoulu ja raamattuopetusta:
suomeksi www.slideshare.net/vpoyhtari
ruotsiksi www.slideshare.net/rogeruspetri
www.teolinst.fi
www.sley.fi/luther-koulu , http://www.sley.fi/node/3798
Raamattuhakuohjelmat: www.raamattu.uskonkirjat.net, www.biblegateway.com
kirkkohistoriaa: www.ccel.org/fathers.html
www.iclnet.org/pub/resources/text/wittenberg/wittenberg-home.html
luterilainen teologinen sanakirja: www.lcms.org/ca/www/cyclopedia/02/
Teinosen teologinen sanakirja: www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/Prima.pdf

torstai 9. syyskuuta 2010

Ystäväkirje 4/2010

Evankeliumista eläminen
Syksy on koulujen alkamisen aikaa. Moni ekaluokkalainen on aloittanut pitkän kouluttautumisensa. Yhdeksän vuotta kuluu valtion oppivelvollisuuden alla ja sen jälkeen alkavat ammattiin valmistavat tai yleissivistävät opinnot tähtäimenään joko työelämä tai jatkoopinnot yliopistossa.

Oppivelvollisuuden aika kestää yhdeksän vuotta. Sinä aikana on mentavä kuuliaisesti kouluun joka aamu, vaikka kuinka väsyttäisi tai ei haluttaisi. Mentävä vain on. Oppilas voi tosin jäädä makaamaan kotiin ja ottaa rennosti - ainakin hetken aikaa. Jonkun ajan kuluttua alkavat viranomaiset liikkua kodin ympärillä ja pian voi päästä kruunun kyydillä kouluun.

Jumalan tuomitseva laki on kuin tämä oppivelvollisuuden aika. Lain koulua ei voi yksikään ihminen välttää. Jumalan pyhä tehto on ilmoitettu ihmisille Mooseksen kautta kymmenessä käskyssä. Se laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä. Sen on Jumala antanut, Mooseksella ei ollut lain välittämisessä kuin välittäjän, palvelijan tehtävä.

Jumala on antanut lakinsa auttamaan ihmistä. Siksi laki on todellakin hyvä laki. Se auttaa yksityistä ihmistä siinä, että se hillitsee pahantekijöitä ryöstämästä sinua tai tekemästä sinulle muuta pahaa. Ja sinua tekemästä muille pahaa. Se myös neuvoo sinua jumaliseen elämään. Mutta yhtä se ei sinulle anna. Pelastus ei välity lain kautta. Jos joku sotkee lain noudattamista pelastukseensa, hänelle laki tulee kuolemaksi. Laki kuolettaa ja vie epätoivoon, pelastus karkaa yhä kauemmas, jos yrität saavuttaa sitä lain avulla.

Viedessään meitä epätoivoon laki pakottaa meidät pakenemaan luotaan Kristuksen luokse. Kristus on ainoa oikea pakopaikka. Missään muualla ei ole lain terä taitettu ja uhka väistynyt kuin Kristuksen luona. Miksi näin? Siksi, että kaikki muut pakopaikat ovat joko pakanauskontoja tai jumalattomia ihmisten viisasteluja. Siellä laki saa surmata ilman estettä. Mutta Kristus on itse lain antaja, hän itse on laatinut sen vaatimukset ja asettanut sille tehtävän jo taivaassa. Kristus myös tuli alas, otti ihmisen muodon ja syntyi lain, oman vanhurskaan lakinsa, alaiseksi - lain kouluun (Gal. 4:4-5). Hän täytti sen viimeistä piirtoa myöden ja otti päälleen meidän ansaitseman rangaistuksen. Jumalan Pojan veri vuosi ettei sinun ja minun tarvitsisi joutua Jumalan lain tuomitsemaksi iankaikkisuudessa.

Evankeliumin koulu on ihan erilainen kuin lain koulu. Evankeliumissa ei ole pakkoa. Siinä ei ole ansioita. Siinä ei ole tehtäväluetteloita - “tee näin, niin saat elää”. Evankeliumin koulu on sellainen koulu, jossa Jumala palvelee oppilaitaan. Hän antaa parannuksen armon, hän antaa uskomisen armon, hän on antanut seurakuntansa hoitamaan sanaa ja sakramentteja, joiden kautta hän välittää meille tämän ihanan lahjan. Evankeliumin koulussa me emme siis hae ansioita niin, että sitten kun olemme ansioituneet, yrittäneet edes vähän, Jumala tulee ja tekee loput. Se olisi sitä lain koulua ja sen elämän periaatetta. Uudessa liitossa on uudet periaatteet.

Meidän oppimistehtävämme on tässä koulussa ihmettelijän osa. Kiitollisuudella saamme ottaa vastaan Jumalan lahjat ja ihmetellä, että näin suuria syntisiä hän on tullut pelastamaan. Tällainen ihmettely antaa meille voimia. Se sytyttää kiitoksen ja kiitollisuuden ja ylityksen Jumalaa kohtaan. Paratiisin tila palautuu jo täällä ajassa. Ja sitten tapahtuu ihme. Aivan kuin varkain, emme edes huomaa sitä. Me elämme evankeliumista, ja samalla kuulemme iloisesti kymmentä käskyä saarnattavan ja enää se ei olekaan pelkästään uhkaava vaara, vaan rakkaan ystävän tahto. Alamme täyttää sen vaatimuksia, tehdä hyvää ja palvella lähimmäisiämme. Emme sitä itse huomaa, pidämme itseämme mahdottomina ja heikkoina kristittyinä, mutta kuin varkain Jumala tekee meidän kanssamme tekoja , jotka “ovat tehdyt Kristuksessa”. Ei siis enää laissa vaan Kristuksessa, vapaudessa, ilossa ja rauhassa.

Kaikki synnit on anteeksi. Mikä voisi olla parempaa! Silloin on aikaa huomata lähimmäisenkin hätä.

Jumalan rauhaa! Vesa Pöyhtäri

Syksyn töitä:
Elokuun lopulla jälleen näytti, että tulee vähän rauhallisempi syksy. Kuin vastauksena ajatuksiin alkoi pian puhelin soida ja kalenteri täyttyi lyhyessä ajassa. Täytyy jälleen vain ihmetellä Jumalan johdatusta!

Lähestymatkojen syksy: kaksi matkaa Viroon ja kaksi Jaamaan.
Vierailut seurakunnissa ja rukoushuoneissa
Saarna Kartta
Rauhan Sana lehden kirjoitussarja varhaiskirkosta
Nuortenillat
Lähetyspiiri-illat
Katekismustyöskentely
Nettityöskentely

Esirukouslista:
-Evl-kirkon puolesta
-Rauhansanalaisuuden yhteyden puolesta.
-Rauhan Sana -lehti
-lähetystyön puolesta: tämän syksyn kaksi Viron matkaa ja kaksi Venäjän matkaa.
-Lasten ja nuorten puolesta
-kotien hengelllisen kasvatuksen puolesta
-anteeksiantavaa ja rakkaudessa vapaata mieltä kaikkien välille.
-Toukomettisen nuorten puolesta.

Hyödyllisiä linkkejä:
www.lff.fi ,
www.lyrs.fi.
www.vesapoyhtari/blogspot.com
Katekismuskoulu ja raamattuopetusta:
suomeksi www.slideshare.net/vpoyhtari
ruotsiksi www.slideshare.net/rogeruspetri
www.teolinst.fi
www.sley.fi/luther-koulu , http://www.sley.fi/node/3798
Raamattuhakuohjelmat: www.raamattu.uskonkirjat.net, www.biblegateway.com
kirkkohistoriaa: www.ccel.org/fathers.html
www.iclnet.org/pub/resources/text/wittenberg/wittenberg-home.html
luterilainen teologinen sanakirja: www.lcms.org/ca/www/cyclopedia/02/
Teinosen teologinen sanakirja: www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/Prima.pdf


__________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä

maanantai 6. syyskuuta 2010

Kirkko-oikeusseminaarin nettisivut

Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta piti viime vuoden toukokuussa oikeustieteellisen seminaarin kirkko-oikeudesta. Puheenjohtaja Ilkka Saraviidan mukaan "Kirkon asemaa, tehtäviä ja oppia koskevat oikeudelliset sääntelyt ovat eurooppalaisten oikeusjärjestysten vanhimpia rakenteita. Katolisella kirkolla oli säädännäinen konstituutionsa jo kauan ennen kirjoitettuja valtiosääntöjä."

"Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen vaikutukset ulottuvat kirkko-oikeuteen. Suomalainen valtiosääntöajattelu tempaistiin vuoden 1919 hallitusmuodon kaudesta nykyaikaan äkkinäisesti. Osaltaan tämä johtui Euroopan integraatiokehityksestä. Suomen valtiosääntöjärjestelmä ja perusoikeusajattelu modernisoitiin. Valtiosääntökehitys Euroopassa voitiin kirjata esteittä perustuslakiin. Kirkon ja kirkko-oikeuden synkronointi tähän kehitykseen kohtaa väistämättömän rakenteellisen ongelman: kirkko on sidoksissa Raamattuun ja omaan tunnustukseensa." (Saraviita)

Koska kirkko-oikeutta ei ole Suomessa systemaattisesti tutkittu asiaan vaatimalla laajudella ja tieteellisellä pätevyydellä, ei ole ihme, että kirkko-oikeutta tulkitsevien näkökannat hajaantuvat niin laajalle. Hajonta ei näkynyt ainoastaan seminaarin alustuksissa. Kirkko-oikeuden "tutkiminen" on jäänyt paljolti tuomiokapitulien lakimiesasessorien oman harrastuneisuuden varaan. Heidän käsissään on ollut ohjata tuomiokapitulien ratkaisut kiistoihin, jotka ovat valtiollisen lainsäädännön ja kirkollisen lainsäädännön rajapinnalla. Onko osattu aina ottaa huomioon kirkko-oikeuden ylipositiivinen (Raamattu ja kirkon tunnustus) lähtökohta, jonka tulisi asettaa kirkolliset ratkaisut sen oman lainsäädännön valokeilaan. Jos ylipositiivinen lähtöökohdan merkitys ei saa sille laillisesti kuuluvaa asemaa, kokevat monet kirkon työtä tekevät etteivät päätökset nojaa itse asiassa ollenkaan kirkon omaan kirkkolakiin, vaan kirkon oikeutta ja päätöksiä ohjaa valtiollinen laki. Kirkkolakia ei tällöin ole, ikään kuin, edes olemassa. Kirkko tuomiokapituleissaan antaa omaa hengellistä työtään koskevia päätöksiä ja tuomioita, mutta ei perustele ja nojaa niitä sen omaan lakikirjaan kuin muodollisesti. Erikoista tämä on siinäkin suhteessa, että valtiovalta on nimenomaan hyväksynyt kirkolle sen aseman ja oikeuden omaan kirkkolakiin. Myös sen ylipositiivisen lähtökohdan. Miksi sitä sitten ei käytetä?

Olisi liian helppo osoittaa syyttävä sormi kirkon lakimiestasolle. Ajattelen kuitenkin, että ongelma on suurempi kuin siinä, miten lakia on käytännössä tulkittu ja käytetty tuomiokapituleissa. Kirkko on itse jättänyt liian vahälle huomiolle kirkko-oikeuden tutkimuksen. Teologinen tiedekunta on tehnyt sitä vain pintaa raapaisten, eikä kirkolla itsellään ole ollut voimavaroja panostaa tutkimukseen.

Oikeustieteellinen seminaari kirkkolain eritysiluonteesta on enemmän kuin tervetullut. Uskon, että tällaiset seminaarit voivat palvella kirkkoa ja sen virkamiehiä. Pääset lukemaan tekstejä Edilex Teeman sivuilta TÄSTÄ. Pyydän kiinnittää huomiota professori Saraviidan johdantoon.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010