Hyvä ystäväni pastori Johan Helkkula toimii Keminmaassa seurakuntapastorina. Hänen kirkkoherransa on meille hyvin tuttu Yrjö Haapala. Johan on ollut mukana myös puhujainkokouksessa Kemin Saarenotassa alustamassa vanhurskauttamisopista.
Johan pitää internetissä Luther-koulua, jossa hän tuo esiin unohdettuja uskonpuhdistajamme tekstejä. Tämän viikon teksti on Ripistä. On kallisarvoista saada lukea Lutherin raikasta opetusta! Siinä syntiselle ohjataan apu synninhätään.
Lutherin tekstejä pääset lukemaan TÄSTÄ.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
maanantai 22. maaliskuuta 2010
En riktig luthersk biskop
Jag hittade den här skrivelsen från Kyrkpressens blogger, tidningen som ligger ytterst nära till Borå stift. Jag kan inte annat än dela skribentens åsikt om detta händelse. Tyvärr kunde jag inte själv vara present i biskopsvigning, vag var upptagen i Esse hela veckosluten.
Ja, detta nya plant behöver allas våra förböner. Missionsprovinsen gjorde med detta någonting som de lutherska fäder gjorde också på 1500 talens Tyskland, vigde egen biskop, som är inte "egen" utan såsom vi bekänner i kyrkans bekännelse "den gemensamma" Kristi kyrkans biskop.
Vesa Pöyhtäri
(20.03.2010) Kristian Nyman
"Så har det då hänt, det som vi så länge har väntat på. Finlands evangelisk-lutherska kyrka har fått en biskop. En riktig biskop. Och det var på tiden, minsann!
Nu tycker kanske någon att jag är ute efter att provocera. Det är jag kanske. Men faktum är att denne nye biskop som vigdes i dag, lördag, är medlem i den lutherska kyrkan. Han har valts till sitt ämbete av medlemmar av den lutherska kyrkan, och han har vigts till biskop av en luthersk biskop – som i sin tur är vigd av en luthersk biskop. Alltså är Matti Väisänen luthersk biskop. I Finland. Och i den lutherska kyrkan i Finland. (Eftersom han ju som biskop och tillika som medlem i nämnda kyrka knappast kan vara något annat...)
En RÄTT biskop då, hur är det med det? Ja, jag hävdar att han är det. Eller åtminstone att han KAN vara det. Tiden får väl visa hur det ligger till med den saken. Kommer han att vårda hjorden? Kommer han att vaka över den rätta, bibliska läran? Kommer han att värna om enheten mellan de kristna? Nåja, hur det blir med den saken får som sagt framtiden utvisa. Men förutsättningar vara en riktig biskop, det har han. Och en sådan behöver vi. För det börjar vara en tid sedan vi har sett en sådan i vår kyrka."
Kristian Nyman
Ja, detta nya plant behöver allas våra förböner. Missionsprovinsen gjorde med detta någonting som de lutherska fäder gjorde också på 1500 talens Tyskland, vigde egen biskop, som är inte "egen" utan såsom vi bekänner i kyrkans bekännelse "den gemensamma" Kristi kyrkans biskop.
Vesa Pöyhtäri
(20.03.2010) Kristian Nyman
"Så har det då hänt, det som vi så länge har väntat på. Finlands evangelisk-lutherska kyrka har fått en biskop. En riktig biskop. Och det var på tiden, minsann!
Nu tycker kanske någon att jag är ute efter att provocera. Det är jag kanske. Men faktum är att denne nye biskop som vigdes i dag, lördag, är medlem i den lutherska kyrkan. Han har valts till sitt ämbete av medlemmar av den lutherska kyrkan, och han har vigts till biskop av en luthersk biskop – som i sin tur är vigd av en luthersk biskop. Alltså är Matti Väisänen luthersk biskop. I Finland. Och i den lutherska kyrkan i Finland. (Eftersom han ju som biskop och tillika som medlem i nämnda kyrka knappast kan vara något annat...)
En RÄTT biskop då, hur är det med det? Ja, jag hävdar att han är det. Eller åtminstone att han KAN vara det. Tiden får väl visa hur det ligger till med den saken. Kommer han att vårda hjorden? Kommer han att vaka över den rätta, bibliska läran? Kommer han att värna om enheten mellan de kristna? Nåja, hur det blir med den saken får som sagt framtiden utvisa. Men förutsättningar vara en riktig biskop, det har han. Och en sådan behöver vi. För det börjar vara en tid sedan vi har sett en sådan i vår kyrka."
Kristian Nyman
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Vänbrev 2 / 2010
Högtidernas betydelse
Vi lever mitt i fastetiden och livet i Finland är lika häktiskt och brådskande som när som helst annars. Till alllycka har vi ännu stilla veckan framför oss. Då har vi verkligen möjlighet att stilla våra liv och tankar inför kristenhetens största högtid.
Kristna har under alla tider högaktat påsktiden genom att stilla sig inför högtiden. I dagens samhälle har påsktiden gjorts till en semestertid, som affärsmän dragit nytta av. När Jesus på sin tid drev ut penningväktare och marknadsmän ur templet, så på samma sätt har “penningväktare” kört ut påskens kors och den uppståndne Herren. Vi har liksom kommit till begynnelsen.
Den kristna årskalendern följer vår Herres frälsningshistoria. Varje år går den igenom frälsningsgärningarna i ordningsföljd. På detta sätt har kalendern påmint och lärt människor i alla tider om den frälsning, på vilken hela den kristna tillvaron grundar sig på. Genom att följa kyrkoåret och förberedda sig inför dess högtider, så kan den enskilde kristne “evangelisera” för sin närmaste bekantskapskrets. Genom att följa kyrkoåret i “troslivet” blir man stryrkt till sin tro. Vi kan liksom leva ut de mest centrala händelserna.
Kanske någon säger, att kyrkoåret är något som någon människa uppfunnit. Det är sant. men varje högtid grundar sig på Guds speciella frälsningsgärning i Jesu liv. Gud finns bakom dem. Vi skall komma ihåg att Gud själv befallde det gamla Israel att hålla sina högtider varje år. Varje israelit skulle vandra till Jerusalem tre gånger om året. Högtidernas betydelse var att “påminna” om Guds frälsningsgärningar, friheten från Egypten och innehav av det utlovade landet. Gud själv känner sina barn och vet hurudana han skapat oss. Vi behöver bli påminda, få repetition och uppmaningar till vår tro. På detta sätt har den gode Guden skapat oss.
Den andra betydelsen för högtider är att sammanbinda de kristna socialt. Social gemenskap är viktigt för oss människor. Så sant är det ordspråk som man ibland får höra, “berätta du med vilka människor du umgås, så skall jag berätta hurudan människa du är”. Som kristna har vi blivit skapade för varandra.
Den kristna gemenskapen är tvådelad. Å andra sidan tar den fram viktigheten av att samlas tillsammans. Men i första hand är den Guds givna “sakramentala” gåva. Kristi sanna kropp och blods ätande gör oss “delaktiga” av Kristus. Den förenar oss med Kristus och stärker gemenskapen med det sanna vinträdet. Grenen får i första hand sin grundande betydelse genom att höra till stammen. Som gåva skänks “gemenskap” när vi hör till samma stam. “Jag är vinträdet, i ären grenarna; den som förbliver i mig och jag i honom, han bär mycken frukt, ty mig förutan kunnen i intet göra.”(Joh. 15.5)
Som kristna krävs det skicklighet att kunna urskilja högtider i dagens samhälle. Visst urskiljer du dessa och lär dem till dina barn. Endast på detta sätt lär sig barnen att fira kristna högtider.
Vesa Pöyhtäri
Mitt arbete så här vintertid har haft tyngdpunkten i Uleåborg och missonsfältet i Ryssland. Jag har nu denna vinter gjort två resor till Ryssland. Den tredje resan, till Jaama, gör jag i april. Förutom dessa har jag blivit kallad att hålla möten på veckosluten i olika församlingar. (Just nu när jag skriver detta sitter jag på tåget på väg till Helsingfors, där har frebe ordnat möte på lördagkväll och på söndag nattvardsgudstjänst).
Förutom att jag fungerar som resepredikant så hör till min uppgift att även göra Bibelmaterial med AV-teknik. Detta arbete tar min tid på vardagarna från morgon till kväll. Jag håller katekes skola på internet, där kan deltagarna studera självständigt genom att se på PDF- dia bilder och läsa om ämnet. Jag håller också blogg, genom vilken jag undervisar och förmedlar om nyheter. Jag har även förnyat Data-katekesen, som finns på CD-skiva. Undervisningarna är där i diabildsform.
Saarna Kartta
Tillsammans med Tapani Vähäkangas har jag börjat utgiva ett litet häfte som heter Saarna kartta som är till speciellt för predikanter. Tapani är säkert känd för er från Frebe bönehus och före detta Pohjolan Joulu redaktör. Sarna kartta är ett häfte, där vi går igenom den kommande månadens evangelietexter med hjälp av pålitliga bibliska och lutherska förklaringar. Den skickas till predikanterna. Som email kan den skickas till alla intresserade. Om du vill bekanta dig med häftet så kan du skicka mig din email address. (vpoyhtari@hotmail.com)
Varje Saarna kartta har sitt tema. Februari nummers ämne var Bibeln, Mars nummer behandlar Gudstjänsten. April nummret är ännu öppen. Du kan även önska någon tema du anser är viktig.
Ber speciellt om förböner för denna nya arbetsmetod. Vi vill genom detta tjäna denna kristenhet med Guds ord och den gamla kristendomens skatter, som Gud har bevarat till oss ända till denna dag.
Förbönsämnen:
-För rauhansana-rörelsen, att evangeliet får sin frihet, att gemenskapen till Kristus stärks, och ett liv efter hans ord skulle allt mera vinna rum i bland oss genom bättring och tro.
-God gemenskap med bibeltrogna väckelserörelser
-För vår kyrka, att den skulle bli frigjord från obibliska filosofier
-För den Ingermanländska kyrkan och det arbete vi gör tillsammans med den
-För Estlands kyrka och sammarbetet med den
-För Saarna-Kartta
___________________________________________________
Om ekonomi
Medlemmarna i stödgruppen är nu ca. 200. Vårt syfte är att få ihop 4000-5000 euro i månad. Då lämnas även pengar för verksamheten. Arbetarens socialavgifterna är så höga i Finland att en stor del av lönen går till pensionsavgifter och annat nödvändigt.
På vilket sätt kan jag understöda?
Om det är möjligt kan du ge ditt bidrag före den 15. dagen varje månad. Storleken på bidraget bestämmer du själv.
Konto: LFF rf. / Vesa Pöyhtäri stödgrupp
Kontonr. 106530-223499 Referens: 13
Låt banken sköta ditt månadsbidrag - gör en betalningsförbindelse
Banken betalar automatiskt från ditt konto den överenskomna månads summan. Du kan antingen göra det genom internetbanken eller gå personligen till ditt bank-kontor och visa det här brevet med kontouppgifterna.
Vesas stödgrupp
Vi lever mitt i fastetiden och livet i Finland är lika häktiskt och brådskande som när som helst annars. Till alllycka har vi ännu stilla veckan framför oss. Då har vi verkligen möjlighet att stilla våra liv och tankar inför kristenhetens största högtid.
Kristna har under alla tider högaktat påsktiden genom att stilla sig inför högtiden. I dagens samhälle har påsktiden gjorts till en semestertid, som affärsmän dragit nytta av. När Jesus på sin tid drev ut penningväktare och marknadsmän ur templet, så på samma sätt har “penningväktare” kört ut påskens kors och den uppståndne Herren. Vi har liksom kommit till begynnelsen.
Den kristna årskalendern följer vår Herres frälsningshistoria. Varje år går den igenom frälsningsgärningarna i ordningsföljd. På detta sätt har kalendern påmint och lärt människor i alla tider om den frälsning, på vilken hela den kristna tillvaron grundar sig på. Genom att följa kyrkoåret och förberedda sig inför dess högtider, så kan den enskilde kristne “evangelisera” för sin närmaste bekantskapskrets. Genom att följa kyrkoåret i “troslivet” blir man stryrkt till sin tro. Vi kan liksom leva ut de mest centrala händelserna.
Kanske någon säger, att kyrkoåret är något som någon människa uppfunnit. Det är sant. men varje högtid grundar sig på Guds speciella frälsningsgärning i Jesu liv. Gud finns bakom dem. Vi skall komma ihåg att Gud själv befallde det gamla Israel att hålla sina högtider varje år. Varje israelit skulle vandra till Jerusalem tre gånger om året. Högtidernas betydelse var att “påminna” om Guds frälsningsgärningar, friheten från Egypten och innehav av det utlovade landet. Gud själv känner sina barn och vet hurudana han skapat oss. Vi behöver bli påminda, få repetition och uppmaningar till vår tro. På detta sätt har den gode Guden skapat oss.
Den andra betydelsen för högtider är att sammanbinda de kristna socialt. Social gemenskap är viktigt för oss människor. Så sant är det ordspråk som man ibland får höra, “berätta du med vilka människor du umgås, så skall jag berätta hurudan människa du är”. Som kristna har vi blivit skapade för varandra.
Den kristna gemenskapen är tvådelad. Å andra sidan tar den fram viktigheten av att samlas tillsammans. Men i första hand är den Guds givna “sakramentala” gåva. Kristi sanna kropp och blods ätande gör oss “delaktiga” av Kristus. Den förenar oss med Kristus och stärker gemenskapen med det sanna vinträdet. Grenen får i första hand sin grundande betydelse genom att höra till stammen. Som gåva skänks “gemenskap” när vi hör till samma stam. “Jag är vinträdet, i ären grenarna; den som förbliver i mig och jag i honom, han bär mycken frukt, ty mig förutan kunnen i intet göra.”(Joh. 15.5)
Som kristna krävs det skicklighet att kunna urskilja högtider i dagens samhälle. Visst urskiljer du dessa och lär dem till dina barn. Endast på detta sätt lär sig barnen att fira kristna högtider.
Vesa Pöyhtäri
Mitt arbete så här vintertid har haft tyngdpunkten i Uleåborg och missonsfältet i Ryssland. Jag har nu denna vinter gjort två resor till Ryssland. Den tredje resan, till Jaama, gör jag i april. Förutom dessa har jag blivit kallad att hålla möten på veckosluten i olika församlingar. (Just nu när jag skriver detta sitter jag på tåget på väg till Helsingfors, där har frebe ordnat möte på lördagkväll och på söndag nattvardsgudstjänst).
Förutom att jag fungerar som resepredikant så hör till min uppgift att även göra Bibelmaterial med AV-teknik. Detta arbete tar min tid på vardagarna från morgon till kväll. Jag håller katekes skola på internet, där kan deltagarna studera självständigt genom att se på PDF- dia bilder och läsa om ämnet. Jag håller också blogg, genom vilken jag undervisar och förmedlar om nyheter. Jag har även förnyat Data-katekesen, som finns på CD-skiva. Undervisningarna är där i diabildsform.
Saarna Kartta
Tillsammans med Tapani Vähäkangas har jag börjat utgiva ett litet häfte som heter Saarna kartta som är till speciellt för predikanter. Tapani är säkert känd för er från Frebe bönehus och före detta Pohjolan Joulu redaktör. Sarna kartta är ett häfte, där vi går igenom den kommande månadens evangelietexter med hjälp av pålitliga bibliska och lutherska förklaringar. Den skickas till predikanterna. Som email kan den skickas till alla intresserade. Om du vill bekanta dig med häftet så kan du skicka mig din email address. (vpoyhtari@hotmail.com)
Varje Saarna kartta har sitt tema. Februari nummers ämne var Bibeln, Mars nummer behandlar Gudstjänsten. April nummret är ännu öppen. Du kan även önska någon tema du anser är viktig.
Ber speciellt om förböner för denna nya arbetsmetod. Vi vill genom detta tjäna denna kristenhet med Guds ord och den gamla kristendomens skatter, som Gud har bevarat till oss ända till denna dag.
Förbönsämnen:
-För rauhansana-rörelsen, att evangeliet får sin frihet, att gemenskapen till Kristus stärks, och ett liv efter hans ord skulle allt mera vinna rum i bland oss genom bättring och tro.
-God gemenskap med bibeltrogna väckelserörelser
-För vår kyrka, att den skulle bli frigjord från obibliska filosofier
-För den Ingermanländska kyrkan och det arbete vi gör tillsammans med den
-För Estlands kyrka och sammarbetet med den
-För Saarna-Kartta
___________________________________________________
Om ekonomi
Medlemmarna i stödgruppen är nu ca. 200. Vårt syfte är att få ihop 4000-5000 euro i månad. Då lämnas även pengar för verksamheten. Arbetarens socialavgifterna är så höga i Finland att en stor del av lönen går till pensionsavgifter och annat nödvändigt.
På vilket sätt kan jag understöda?
Om det är möjligt kan du ge ditt bidrag före den 15. dagen varje månad. Storleken på bidraget bestämmer du själv.
Konto: LFF rf. / Vesa Pöyhtäri stödgrupp
Kontonr. 106530-223499 Referens: 13
Låt banken sköta ditt månadsbidrag - gör en betalningsförbindelse
Banken betalar automatiskt från ditt konto den överenskomna månads summan. Du kan antingen göra det genom internetbanken eller gå personligen till ditt bank-kontor och visa det här brevet med kontouppgifterna.
Vesas stödgrupp
Katekes-skola: Trosbeknnelsens inledning, Treenighetsläran
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Ystäväkirje 2/2010
Ihan aluksi mainos: Tervetuloa kirkkopäiville!
Paastonajan kirkkopäivät Kokkolan kirkossa 27.-28.3. alk. la klo 12.00
“Missä Kristus siellä tulevaisuus”
Fastetidens kyrkodagar
“Framtiden är i Kristus”
Kokkolan ev.lut seurakunta/svenska förs.
Paavalin synodi
Juhlien merkitys
Paastonaika on meneillään ja elämä Suomessa on yhtä kiireistä ja menevää kuin milloin tahansa muulloinkin. Onneksi on edessä vielä hiljainen viikko, jolloin on todella mahdollisuus hiljentyä viettämään kristikunnan tärkeimpiä juhlia.
Kristityt ovat aina halunneet kunnioittaa pääsiäisaikaa hiljentymällä sen viettämiseen. Pääsisäisaika on kuitenkin Suomessa tehty loma-ajaksi, jota ovat liikemiehet alkaneet markkinoimaan omiin tarkoituksiinsa. Kun Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja markkinamiehet pois temppelistä, niin tämän päivän jälkikristillisessä Suomessa ”rahanvaihtajat” ovat ajaneet pois pääsiäisestä ristin ja ylösnousemuksen Herran. On ikään kuin palattu alkuasetelmaan.
Kristillinen vuosikalenteri seuraa Herramme pelastushistoriaa. Joka vuosi käydään läpí kaikki pelastusteot järjestyksessään. Näin on tahdottu muistuttaa ja opettaa ihmisiä siitä pelastuksesta, johon meidän koko kristillinen olemassaolomme perustuu. Seuraamalla kirkkovuotta ja valmistamalla itsensä kuhinkin juhlaan asianmukaisesti yksittäinen kristitty voi ”evankelioida” itseään ja lähipiiriään. Kirkkovuoden seuraamisessa ja ”elämisessä” usko vahvistuu. Me voimme näin aivan kuin elää todeksi vuosittain kaikki keskeiset tapahtumat.
Joku ehkä sanoo, että kirkkovuosi ja juhlakalenteri on ihmisten keksintöä. Niin tietysti onkin. Mutta jokainen juhla perustuu Jumalan erityiseen pelastustekoon Jeesuksen elämässä. Jumala on niiden takana. On muistettava, että Jumala itse käski vanhan Israelin pitää juhliaan vuosittain. Jokaisen Israelilaisen tuli vaeltaa Jerusalemiin kolmesti vuodessa. Juhlien tehtävä oli ”muistuttaa” Jumalan pelastusteoista Egyptistä vapautumisessa ja Luvatun maan haltuun ottamisessa. Jumala kyllä tietää, millaisiksi hän on meidät ihmiset luonut. Me tarvitsemme muistuttamista, kertaamista ja kehotuksia uskollemme. Sellaisiksi meidät on hyvä Jumalamme rakentanut.
Toinen juhlien tarkoitus on kiinteyttää uskovien sosiaalista yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Sosiaalinen yhteys on jokaiselle ihmiselle tärkeää. Totta on lause, jota joskus kuulee, ”Kerro sinä kenen kanssa vaellat, niin minä kerron, millainen sinä olet”. Uskovat on tarkoitettu kokoontumaan yhteen.
Kristittyjen yhteys on kaksitasoinen. Toisaalta se on tuo edellä mainittu yhteen kokoontuminen. Mutta ensisijaisesti se on Jumalan antama ”sakramentaalinen” lahja. Kristuksen tosi ruumiin ja veren syöminen tekee meidät ”osallisiksi” Kristuksesta. Se yhdistää Kristukseen ja lujittaa yhteyttä Tosi Viinipuun runkoon. Oksa saa ensisijaisen ja perustavan merkityksensä kuulumalla runkoon. Yhteen runkoon kuuluminen antaa lahjanaan sitten sen oksien ”yhteenkuuluvaisuuden”. “Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.” (Joh. 15:5).
Kristityltä vaaditaan tänään taitoa erottaa tämä juhla-aika muista ajoista. Erotathan sinä nämä ja ”opetat niitä lapsillesi”. Muualta he eivät voi sitä oppia muutoin kuin jos eivät kristityt yhdessä niitä opeta.
Vesa Pöyhtäri
Työkuulumisia Herran työmaalta
Työni painopiste näin talvikaudella on Oulussa opetus ja julistustehtävissä sekä Venäjän lähetystyössä. Olen tehnyt nyt kaksi matkaa Venäjälle LFF:n ja ruotsalaisten kautta. Kolmas matka on vielä odottamassa huhtikuussa. Näiden lisäksi on sitten seuravierailut eri paikkakunnille (nyt juuri tätä kirjoittaessa olen junassa matkalla Helsinkiin, jossa on Freben järjestämät seurat lauantaina ja ehtoollisjumalanpalvelus sunnuntaina).
Matkasaarnaajan tehtävän lisäksi minun työhöni kuuluu Raamattuopetusten tekeminen AV-tekniikoilla. Tämä työ vie kaikki arkipäiväni aamusta iltaan. Pidän internetissä Katekismuskoulua, jossa jokainen voi omalta koneeltaan katsoa PDF-dioja ja lukea aiheesta. Pidän myös blogia, jonka kautta opetan ja välitän uutisia (näiden osoitteet alla). Olen myös uudistanut Data-Katekismuksen, joka on CD-levykkeellä oleva katekismusselitys tämän päivän ihmiselle. Opetukset on siinä dia-esityksinä tietokoneelta katsottavassa muodossa.
Saarna Kartta
Olen alkanut julkaista saarnaajille ja vastuunkantajille tarkoitettua ”Saarna Karttaa” yhdessä Tapani Vähäkankaan kanssa. Tapani on teille tuttu puhujana Freben rukoushuoneelta ja Pohjolan Joulun aikaisempana päätoimittajana. Lehtityö on hänelle tuttua myös hänen painotyöalan ammattinsa kautta. Saarna Kartta on vihko, jossa käydään läpi tulevan kuukauden evankeliumitekstit käyttäen apuna luotettavia raamatullisia ja luterilaisia Raamatun selitysteoksia. Se lähetetään postitse saarnaajille. Sähköisenä sitä lähetetään kaikille kiinnostuneille. Jos sinä haluat tutustua Saarna Karttaan, lähetä minulle pyyntö saada se sekä sähköpostiosoitteesi (vpoyhtari@hotmail.com).
Jokainen Saarna Kartta tarkastelee lähemmin jotakin erityisteemaa. Helmikuun aihe oli Raamattu, maaliskuun aihe Jumalanpalvelus. Huhtikuun aihe on mietinnän alla. Rukoillaan siihenkin johdatusta. Voit myös ehdottaa jotakin toivomaasi teemaa.
Tämän uuden työmuodon haluan antaa teille erityiseksi rukousaiheeksi. Halumme on palvella tätä kristillisyyttä Jumalan sanalla ja vanhan kristikunnan aarteilla, joita Jumala on meille säilyttänyt tähän päivään asti.
Rukousaiheita:
Rauhansanalaisuus, että evankeliumi saisi vapauttaa, yhteys Kristukseen vahvistaa ja Sanan mukainen elämä saisi yhä enemmän voittaa alaa keskuudessamme parannuksen ja uskon kautta.
Hyvä yhteys toisiin raamatullisiin herätysliikkeisiin.
Kirkkomme, että se vapautuisi epäraamatullisten filosofioiden painostuksesta.
Inkerin kirkko ja sen yhteydessä tehtävä työ.
Viron kirkko ja sen yhteydessä tehtävä työ.
Saarna Kartta-vihko.
___________________________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä
Paastonajan kirkkopäivät Kokkolan kirkossa 27.-28.3. alk. la klo 12.00
“Missä Kristus siellä tulevaisuus”
Fastetidens kyrkodagar
“Framtiden är i Kristus”
Kokkolan ev.lut seurakunta/svenska förs.
Paavalin synodi
Juhlien merkitys
Paastonaika on meneillään ja elämä Suomessa on yhtä kiireistä ja menevää kuin milloin tahansa muulloinkin. Onneksi on edessä vielä hiljainen viikko, jolloin on todella mahdollisuus hiljentyä viettämään kristikunnan tärkeimpiä juhlia.
Kristityt ovat aina halunneet kunnioittaa pääsiäisaikaa hiljentymällä sen viettämiseen. Pääsisäisaika on kuitenkin Suomessa tehty loma-ajaksi, jota ovat liikemiehet alkaneet markkinoimaan omiin tarkoituksiinsa. Kun Jeesus ajoi rahanvaihtajat ja markkinamiehet pois temppelistä, niin tämän päivän jälkikristillisessä Suomessa ”rahanvaihtajat” ovat ajaneet pois pääsiäisestä ristin ja ylösnousemuksen Herran. On ikään kuin palattu alkuasetelmaan.
Kristillinen vuosikalenteri seuraa Herramme pelastushistoriaa. Joka vuosi käydään läpí kaikki pelastusteot järjestyksessään. Näin on tahdottu muistuttaa ja opettaa ihmisiä siitä pelastuksesta, johon meidän koko kristillinen olemassaolomme perustuu. Seuraamalla kirkkovuotta ja valmistamalla itsensä kuhinkin juhlaan asianmukaisesti yksittäinen kristitty voi ”evankelioida” itseään ja lähipiiriään. Kirkkovuoden seuraamisessa ja ”elämisessä” usko vahvistuu. Me voimme näin aivan kuin elää todeksi vuosittain kaikki keskeiset tapahtumat.
Joku ehkä sanoo, että kirkkovuosi ja juhlakalenteri on ihmisten keksintöä. Niin tietysti onkin. Mutta jokainen juhla perustuu Jumalan erityiseen pelastustekoon Jeesuksen elämässä. Jumala on niiden takana. On muistettava, että Jumala itse käski vanhan Israelin pitää juhliaan vuosittain. Jokaisen Israelilaisen tuli vaeltaa Jerusalemiin kolmesti vuodessa. Juhlien tehtävä oli ”muistuttaa” Jumalan pelastusteoista Egyptistä vapautumisessa ja Luvatun maan haltuun ottamisessa. Jumala kyllä tietää, millaisiksi hän on meidät ihmiset luonut. Me tarvitsemme muistuttamista, kertaamista ja kehotuksia uskollemme. Sellaisiksi meidät on hyvä Jumalamme rakentanut.
Toinen juhlien tarkoitus on kiinteyttää uskovien sosiaalista yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Sosiaalinen yhteys on jokaiselle ihmiselle tärkeää. Totta on lause, jota joskus kuulee, ”Kerro sinä kenen kanssa vaellat, niin minä kerron, millainen sinä olet”. Uskovat on tarkoitettu kokoontumaan yhteen.
Kristittyjen yhteys on kaksitasoinen. Toisaalta se on tuo edellä mainittu yhteen kokoontuminen. Mutta ensisijaisesti se on Jumalan antama ”sakramentaalinen” lahja. Kristuksen tosi ruumiin ja veren syöminen tekee meidät ”osallisiksi” Kristuksesta. Se yhdistää Kristukseen ja lujittaa yhteyttä Tosi Viinipuun runkoon. Oksa saa ensisijaisen ja perustavan merkityksensä kuulumalla runkoon. Yhteen runkoon kuuluminen antaa lahjanaan sitten sen oksien ”yhteenkuuluvaisuuden”. “Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.” (Joh. 15:5).
Kristityltä vaaditaan tänään taitoa erottaa tämä juhla-aika muista ajoista. Erotathan sinä nämä ja ”opetat niitä lapsillesi”. Muualta he eivät voi sitä oppia muutoin kuin jos eivät kristityt yhdessä niitä opeta.
Vesa Pöyhtäri
Työkuulumisia Herran työmaalta
Työni painopiste näin talvikaudella on Oulussa opetus ja julistustehtävissä sekä Venäjän lähetystyössä. Olen tehnyt nyt kaksi matkaa Venäjälle LFF:n ja ruotsalaisten kautta. Kolmas matka on vielä odottamassa huhtikuussa. Näiden lisäksi on sitten seuravierailut eri paikkakunnille (nyt juuri tätä kirjoittaessa olen junassa matkalla Helsinkiin, jossa on Freben järjestämät seurat lauantaina ja ehtoollisjumalanpalvelus sunnuntaina).
Matkasaarnaajan tehtävän lisäksi minun työhöni kuuluu Raamattuopetusten tekeminen AV-tekniikoilla. Tämä työ vie kaikki arkipäiväni aamusta iltaan. Pidän internetissä Katekismuskoulua, jossa jokainen voi omalta koneeltaan katsoa PDF-dioja ja lukea aiheesta. Pidän myös blogia, jonka kautta opetan ja välitän uutisia (näiden osoitteet alla). Olen myös uudistanut Data-Katekismuksen, joka on CD-levykkeellä oleva katekismusselitys tämän päivän ihmiselle. Opetukset on siinä dia-esityksinä tietokoneelta katsottavassa muodossa.
Saarna Kartta
Olen alkanut julkaista saarnaajille ja vastuunkantajille tarkoitettua ”Saarna Karttaa” yhdessä Tapani Vähäkankaan kanssa. Tapani on teille tuttu puhujana Freben rukoushuoneelta ja Pohjolan Joulun aikaisempana päätoimittajana. Lehtityö on hänelle tuttua myös hänen painotyöalan ammattinsa kautta. Saarna Kartta on vihko, jossa käydään läpi tulevan kuukauden evankeliumitekstit käyttäen apuna luotettavia raamatullisia ja luterilaisia Raamatun selitysteoksia. Se lähetetään postitse saarnaajille. Sähköisenä sitä lähetetään kaikille kiinnostuneille. Jos sinä haluat tutustua Saarna Karttaan, lähetä minulle pyyntö saada se sekä sähköpostiosoitteesi (vpoyhtari@hotmail.com).
Jokainen Saarna Kartta tarkastelee lähemmin jotakin erityisteemaa. Helmikuun aihe oli Raamattu, maaliskuun aihe Jumalanpalvelus. Huhtikuun aihe on mietinnän alla. Rukoillaan siihenkin johdatusta. Voit myös ehdottaa jotakin toivomaasi teemaa.
Tämän uuden työmuodon haluan antaa teille erityiseksi rukousaiheeksi. Halumme on palvella tätä kristillisyyttä Jumalan sanalla ja vanhan kristikunnan aarteilla, joita Jumala on meille säilyttänyt tähän päivään asti.
Rukousaiheita:
Rauhansanalaisuus, että evankeliumi saisi vapauttaa, yhteys Kristukseen vahvistaa ja Sanan mukainen elämä saisi yhä enemmän voittaa alaa keskuudessamme parannuksen ja uskon kautta.
Hyvä yhteys toisiin raamatullisiin herätysliikkeisiin.
Kirkkomme, että se vapautuisi epäraamatullisten filosofioiden painostuksesta.
Inkerin kirkko ja sen yhteydessä tehtävä työ.
Viron kirkko ja sen yhteydessä tehtävä työ.
Saarna Kartta-vihko.
___________________________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Kateksimus-koulu: Pyhä Henki pelastaa ja pyhittää
Isän ja Pojan uskonkappaleita tarkastellessa näkökulma oli menneessä ajassa. Tutkimme luomista ja pelastushistorian tapahtumia, jotka ovat jo tapahtuneet ja muodostavat perustan uskollemme. Kolmannen uskonkappaleen tarkastelukulma on nykyajassa - siinä, mitä Jumala Pyhä Henki tekee nyt meissä ja meidän kauttamme. Pyhä Henki pelastaa ja pyhittää, mutta miten, sitä käsittelemme seuraavien viikkojen katekismus-diasarjoissa.
Ensimmäinen diasarja Pyhästä Hengestä käsittää vain kolme diaa.
Katselemaan pääset TÄSTÄ.
Ensimmäinen diasarja Pyhästä Hengestä käsittää vain kolme diaa.
Katselemaan pääset TÄSTÄ.
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Paavalin synodin kirkkopäivät Kokkolassa 27.-28.3.
Paavalin synodi kutsuu uskovia Jumalan sanan äärelle. Rakkaan kirkkomme kriisitilanteessa autamme kirkkoa parhaiten opettamalla Jumalan sanaa, tutkimalla kirkon perusteita sanalla ja palaamalla sille perustalle , joka kestää.
Missä Kristus, siellä tulevaisuus
Framtiden är i Kristus
Paastonajan kirkkopäivät
Fastetidens kyrkodagar 27.3 – 28.3.2010
Kokkolan kirkossa
Gamlakarleby stadskyrka
*******************************************************
27.3. Lauantai – Lördagen
12.00 Paastonajan kirkkopäivien avajaiset
Tervetulosanat – Välkomstord: Kyrkoherde Peter Kankkonen
Avaus: Paavalin synodin tuki ry:n pj., pastori Juhani Koivisto
Johtaa: TM Aleksi Kuokkanen
13.00 Esitelmä I Luterilaisen seurakunnan elinehdot, pastori Vesa Pöyhtäri
14.30 Lounas – Lunch
15.30 Esitelmä II Luterilaisen seurakunnan elinehdot II – Den
lutherska församlingens livsvillkor, rektor Børge Haahr Andersen
Pyydetty puheenvuoro: pastori Vesa Kiertokari
17.00 Esitelmä III Karitsa ja seurakunta – Ilmestyskirjan näkymiä,
pastori Markus Pöyry
Johtaa: pastori Juha Muukkonen
19.00 Palmusunnuntain aattoseurat
Kapteeni Yrjö Soramies, teol.tri Pekka Huhtinen, eltekniker Kurt Enlund
Laulu: Mauri Tastula
Johtaa: kappalainen Timo Hämäläinen
28.3. Sunnuntai – Söndagen
12.00 Messu – Högmässa
Liturgi: Kyrkoherde Peter Kankkonen
Saarna: Piispa Olavi Rimpiläinen
Laulu: Mauri Tastula
14.00 Kahvi – Kaffe
15.00 Paastonajan kirkkopäivien päätösjuhla
Rektor Børge Haahr Andersen, kirkkoherra Lasse Marjokorpi,
rovasti Timo Holma ”Te olette maan suola”
Laulu: Mauri Tastula
Johtaa: pastori Johan Helkkula
TE DEUM
Apostolinen siunaus – Apostolisk välsignelse
Lähtökahvit – Avskedskaffe
Kokkolan suomalainen seurakunta Paavalin synodi
Karleby svenska församling Paulus synoden
www.paavalinsynodi.net.
Tervetuloa Kokkolaan!
Missä Kristus, siellä tulevaisuus
Framtiden är i Kristus
Paastonajan kirkkopäivät
Fastetidens kyrkodagar 27.3 – 28.3.2010
Kokkolan kirkossa
Gamlakarleby stadskyrka
*******************************************************
27.3. Lauantai – Lördagen
12.00 Paastonajan kirkkopäivien avajaiset
Tervetulosanat – Välkomstord: Kyrkoherde Peter Kankkonen
Avaus: Paavalin synodin tuki ry:n pj., pastori Juhani Koivisto
Johtaa: TM Aleksi Kuokkanen
13.00 Esitelmä I Luterilaisen seurakunnan elinehdot, pastori Vesa Pöyhtäri
14.30 Lounas – Lunch
15.30 Esitelmä II Luterilaisen seurakunnan elinehdot II – Den
lutherska församlingens livsvillkor, rektor Børge Haahr Andersen
Pyydetty puheenvuoro: pastori Vesa Kiertokari
17.00 Esitelmä III Karitsa ja seurakunta – Ilmestyskirjan näkymiä,
pastori Markus Pöyry
Johtaa: pastori Juha Muukkonen
19.00 Palmusunnuntain aattoseurat
Kapteeni Yrjö Soramies, teol.tri Pekka Huhtinen, eltekniker Kurt Enlund
Laulu: Mauri Tastula
Johtaa: kappalainen Timo Hämäläinen
28.3. Sunnuntai – Söndagen
12.00 Messu – Högmässa
Liturgi: Kyrkoherde Peter Kankkonen
Saarna: Piispa Olavi Rimpiläinen
Laulu: Mauri Tastula
14.00 Kahvi – Kaffe
15.00 Paastonajan kirkkopäivien päätösjuhla
Rektor Børge Haahr Andersen, kirkkoherra Lasse Marjokorpi,
rovasti Timo Holma ”Te olette maan suola”
Laulu: Mauri Tastula
Johtaa: pastori Johan Helkkula
TE DEUM
Apostolinen siunaus – Apostolisk välsignelse
Lähtökahvit – Avskedskaffe
Kokkolan suomalainen seurakunta Paavalin synodi
Karleby svenska församling Paulus synoden
www.paavalinsynodi.net.
Tervetuloa Kokkolaan!
Katekismuskoulu: Jeesus Jumalan Poika
Diasarjaan pääset TÄSTÄ
Kristuksen kirkko taisteli lähes neljäsataa vuotta kristologiadogmista eli opista Kristuksesta. Oppi oli ollut selvä apostoleiden aikana, Kristus käsitettiin ilman muuta Jumalaksi ja ihmiseksi, kokonaisuudessaan. Siitä todisti jumalanpalvelusliturgia ja liturgiset liikeet kumarruksineen ja polvistumisineen, apostolien saarna ja heidän seurakunnille uskomnsa "Kristuksen oppi" sekä Herran asettamat sakramentit.
Miksi oppi Kristuksesta oli niin tärkeä, että jopa yhden oppilauseen i-kirjaimen perusteella kokoonnuttiin eri ehtoollispöytään eikä tunnustettu toista kristilliseksi kirkoksi. Yksi kirjain! Se oli tärkeä sen tähden, että sinä voisit saada Kristuksen lunastustyön omaksesi!
Oikea oppi Kristuksesta on perustana oikealle saarnalle Kristuksesta. Oikeaa saarnaa taas ei voi olla, jos henkilö ei ole oikein tunnustanut ja saanut oikeaa opetusta. Oikea usko tarkistettiin pakanakäännynnäisiltä, ja jos he tunnustivat oikein, kuten heille oli tarkoin opetettu, heidät kastettiin ja otettiin seurakuntaan.Niitä ei kastettu, jotka tunnustivat väärin, tai jättivät tarkoituksella jotakin pois. Alkuvaiheessa, kun vielä elettiin ja toimittiin keskellä juutalaista ympäristöä, ei tarvittu kuin tunnustus, jonka Kandaken hoviherra lausui esimerkillisesti: "Minä uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi." (Apt. 8:37 VK).
Harhaoppien sekoittaessa kristittyjä, tarvittiin tarkempi tunnustus, että usko oikeaan Kristukseen säilyisi. Kristus ei tule väärän opin mukaisen saarnan mukana. Opin on oltava, kuten se tänään lausutaan kolmessa uskontunnustuksessa.
Kokonaan toinen asia on sitten erehtyminen ja puutteellisuus. Se sanoo: "Saatan erehtyä, mutta harhaoppinen en tahdo olla". Erehtyminen ei ole ylpeyttä, sellaista, joka hylkää Kristikunnan 2000-vuotisen todistuksen, vaan meidän perisynnistä johtuvaa puutteellisuuttamme. Kristitty tahtoo ojentautua Raamatun opin mukaiseen Kristukseen, ei omien kokemusten tai karismaattisten saarnaajien tai vahvaluontoisten pappien ja piispojen määrittelemään Kristukseen, vaan koetellun opin mukaiseen ja siten saarnattuun Kristukseen. Tosi on Lutherin lause: "Jos etsit Kristusta Raamatun ulkopuolelta, löydät vain perkeleen". Jokainen tunnustuksessa pysynyt pappi on pappisvihkimyksessään antanut hyvän tunnustuksen ja lupauksen, liittynyt mielihyvin kolmeen uskontunnustukseen sekä niitä oikein selittäviin tunnustuskirjoihin. Myps saarnamiehet ovat konfirmaatiolupauksessaan Herran alttarin edessä tunnustautuneet oikeaan oppiin. Väisty niitä pappeja, jotka ovat luopuneet tunnustuksesta.
Pysytään tunnustuksessa, uskotaan Kristukseen, joka sovintokuolemallaan sovitti meidät Jumalan kanssa! Että voisit tämän uskoa ja saisit kuulla uudelleen ja uudelleen evankeliumin muuttumattomana, on meillä tunnustukset. Ne ovat tarkistettuja ja koeteltuja saarnoja Kristuksesta, ja sitä ne voivat olla, koska ne perustuvat tarkoin apostolisiin kirjoituksiin.
Kristuksen kirkko taisteli lähes neljäsataa vuotta kristologiadogmista eli opista Kristuksesta. Oppi oli ollut selvä apostoleiden aikana, Kristus käsitettiin ilman muuta Jumalaksi ja ihmiseksi, kokonaisuudessaan. Siitä todisti jumalanpalvelusliturgia ja liturgiset liikeet kumarruksineen ja polvistumisineen, apostolien saarna ja heidän seurakunnille uskomnsa "Kristuksen oppi" sekä Herran asettamat sakramentit.
Miksi oppi Kristuksesta oli niin tärkeä, että jopa yhden oppilauseen i-kirjaimen perusteella kokoonnuttiin eri ehtoollispöytään eikä tunnustettu toista kristilliseksi kirkoksi. Yksi kirjain! Se oli tärkeä sen tähden, että sinä voisit saada Kristuksen lunastustyön omaksesi!
Oikea oppi Kristuksesta on perustana oikealle saarnalle Kristuksesta. Oikeaa saarnaa taas ei voi olla, jos henkilö ei ole oikein tunnustanut ja saanut oikeaa opetusta. Oikea usko tarkistettiin pakanakäännynnäisiltä, ja jos he tunnustivat oikein, kuten heille oli tarkoin opetettu, heidät kastettiin ja otettiin seurakuntaan.Niitä ei kastettu, jotka tunnustivat väärin, tai jättivät tarkoituksella jotakin pois. Alkuvaiheessa, kun vielä elettiin ja toimittiin keskellä juutalaista ympäristöä, ei tarvittu kuin tunnustus, jonka Kandaken hoviherra lausui esimerkillisesti: "Minä uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi." (Apt. 8:37 VK).
Harhaoppien sekoittaessa kristittyjä, tarvittiin tarkempi tunnustus, että usko oikeaan Kristukseen säilyisi. Kristus ei tule väärän opin mukaisen saarnan mukana. Opin on oltava, kuten se tänään lausutaan kolmessa uskontunnustuksessa.
Kokonaan toinen asia on sitten erehtyminen ja puutteellisuus. Se sanoo: "Saatan erehtyä, mutta harhaoppinen en tahdo olla". Erehtyminen ei ole ylpeyttä, sellaista, joka hylkää Kristikunnan 2000-vuotisen todistuksen, vaan meidän perisynnistä johtuvaa puutteellisuuttamme. Kristitty tahtoo ojentautua Raamatun opin mukaiseen Kristukseen, ei omien kokemusten tai karismaattisten saarnaajien tai vahvaluontoisten pappien ja piispojen määrittelemään Kristukseen, vaan koetellun opin mukaiseen ja siten saarnattuun Kristukseen. Tosi on Lutherin lause: "Jos etsit Kristusta Raamatun ulkopuolelta, löydät vain perkeleen". Jokainen tunnustuksessa pysynyt pappi on pappisvihkimyksessään antanut hyvän tunnustuksen ja lupauksen, liittynyt mielihyvin kolmeen uskontunnustukseen sekä niitä oikein selittäviin tunnustuskirjoihin. Myps saarnamiehet ovat konfirmaatiolupauksessaan Herran alttarin edessä tunnustautuneet oikeaan oppiin. Väisty niitä pappeja, jotka ovat luopuneet tunnustuksesta.
Pysytään tunnustuksessa, uskotaan Kristukseen, joka sovintokuolemallaan sovitti meidät Jumalan kanssa! Että voisit tämän uskoa ja saisit kuulla uudelleen ja uudelleen evankeliumin muuttumattomana, on meillä tunnustukset. Ne ovat tarkistettuja ja koeteltuja saarnoja Kristuksesta, ja sitä ne voivat olla, koska ne perustuvat tarkoin apostolisiin kirjoituksiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)