Surullinen uutinen

Pietarsaaren seudulla kuuluneet uutiset ovat olleet shokki ja syvästi surullinen asia monille lestadiolaiselle sekä muillekin ihmisille. Nyt tarvitsemme paljon esirukousta ja avointa keskustelua.

Itse olen yrittänyt kuunnella näitä viestejä myös Jumalan puhutteluna. Hän salli tämän kaiken tulla julkisuuteen. Salassa tehdyt synnit ja rikokset eivät jää salaisiksi. Kyselen itseltäni, mitä Herra tahtoo tällä meille opettaa. Ainakin olemme nähneet, että karkeat synnit kuuluvat myös rukoushuoneiden sisälle. Perisynnin ja vanhan aadamin voimaa ei saa väheksyä.

Asiassa on hyvä, että uhrit saavat vihdoinkin tilaisuuden puhua asiasta. Nyt heille on helpompi saada itselleen terapiaa ja kynnys pyytää apua on madaltunut.

Tällaisia asioita ei voida hoitaa vain hengellisinä kysymyksinä. Jumala on antanut meille myös yhteiskunnallisen kanavan, yhteiskunta on Jumalan palvelija, sanoo Raamattu. Psykologit, terapeutit ja sosiaaliapu ovat hyviä avustajia, joita on syytä käyttää. Olen varma myös, että LFF:n perheneuvoja Kurt Hellstrand osaa ohjata monia oikeaan suuntaan hakemaan apua.

Hengellisissä kysymyksissä seurakuntien työntekijät ja rukoushuoneiden saarnaajat ja raitishenkiset miehet ja naiset voivat olla se olkapää, johon nojautua. Rukoushuoneiden keskustelutilaisuudet tekisivät varmasti hyvää avoimuudelle niin tässä kuin muissakin asioissa. Yhteen tuleminen ja keskustelu aina puhdistaa.

Syyttelyllä ei asioita voi ratkaista. Avoin keskustelu, anteeksianto ja rikostapauksissa rikoksentekijöiden itsenäinen ilmoittautuminen viranomaisille olisi kaikkein paras ratkaisu. Meidän on noudatettava myös yhteiskunnallista vanhurskautta. Rukoushuoneet ovat jo varmasti tehneet suunnitelmia käytäntöjensä läpikäymiseen, että toiminta jatkuisi avoimena ja avuntarvitsijoilla olisi aina vastuullinen puhelinnumero tai kanava, josta he voivat saada apua.

Jumalan hyvää johdatusta ja siunausta.
Vesa Pöyhtäri

Sjätte budet

I katekes-skolan vi har kommit till det sjätte budet. Du kan klicka HÄR för att se dior.

Kuudes käsky

Katekismuskoulussa on edetty kuudenteen käskyyn. Käskyn dioihin pääset klikkaamalla TÄSTÄ.

Kuinka vaikea on tänä päivänä välttyä kuudennen käskyn rikkomisesta!Läntinen kulttuuri on yliseksualisoitunut. Syynä tähän on pidettävä kaupan ja mainonnan lisääntymistä. Tavara menee paremmin kaupaksi, kun sitä myydään puolialastomien naisten kuvilla. Kyllä mainostajien psykologiset neuvonantajat tietävät, mikä kiinnittää miehen katseen ja mikä aiheutta miellyttäviä tunteuksia ja meilikuvia. Ja toisaalta, on naisillakin silmät ja samat halut kuin miehillä.

Mutta ei yliseksualisoituminen ole vain "lännessä". Muistan opiskeluvuosiltani kirkkohistorian luennoitsijan kertomuksen varhaisesta munkkilaisuudesta. Eräs erämaan isistä oli ajatellut, että hän pakenee silmän himoja erämaahan ja vetäytyy yksinäisyyteen, pois soittavien ja laulavien naisten lähettyviltä. Mutta "pian erämaan luola oli täynnä alastomia tanssivia neitosia!" Ihminen ei pääse mielikuvitustaan karkuun.

Seksuaalisuus ja seksuaaliset halut ovat Jumalan hyviä luomislahjoja. Lisääntymiskäsky on nähtävä myös käskynä ja siunauksena "tehdä rakkautta". Se annettiin ennen syntiinlankeemusta. Näin halu on itsessään hyvä ja parhaassa tapauksessa johtaa uuden elämän syntymään. Seksuaalisuus on keskeinen osa avioliittoa ja lähentää puolisoja
toisiinsa ja syventää rakkautta selittämättömällä tavalla. Seksuaalisuus on Jumalan siunaus ihmiskunnalle. Saatana tahtoo tuhota Jumalan luomistyötä. Hän kierouttaa, liittää vääriin yhteyksiin ja ja tekee elämän mausteesta elämän johtajan ja suunnan näyttäjän. Perisynti ja sielunvihollisen työ on sairastuttanut Jumalan hyvän lahjan. Kristittyinä saamme kuitenkin kilvoitella rakastaa puhtaasti ja hyvästä sydämestä aviopuolisoamme kaikilla Jumalan antamilla hyvillä lahjoilla.

Joululahjaksi kirkolle katto

Marraskuun 18. päivän kirjoituksessa tässä blogissa aloitimme keräyksen Ugandan Masakan kylän kirkon kattotalkoisiin. Tavoitteemme oli 1500 euroa. Olen laskenut tavoitteen 1000 euroon ja lähettänyt summan Kirkon tilille. Kiitos lahjoittajille! Meitä ei monta ollut, mutta silti summa saatiin kokoon.

Kunhan katto valmistuu, yritän saada siitä kuvia tälle blogille.
Voimme toivottaa siunausta ja menestystä Ugandan kaikille kritityille.

Jumala syntyi seimeen!

Näin lyhyt on joulusaarna tänä jouluna. Kuitenkin kolmessa sanassa on sisällä koko Jumalan ääretön rakkaus meitä langenneita syntisiä kohtaan. Me emme kyenneet pelastamaan itseämme, olemme siihen liian heikkoja, emmekä me edes tahdo sitä tehdä. Omassa varassamme me emme tahdo seurata Jumalaa ja käydä häntä kohti. Esivanhempamme, vaikka heillä ei ollut perisyntiäkään, valitsivat perkeleen Jumalan sijasta. Kuinka paljon ennemmin me! Raamattu sanoo Jumalan äärettömästä rakkaudesta: "Jumala rakasti meitä jo silloin, kun me olimme hänen vihamiehiänsä".

Jumala syntyi seimeen! Ihminen oli rikkonut Jumalaa vastaan. Siksi ihmisen oli rikkomus sovitettava. Rikkomus ja syntivelka oli ääretön. Siksi ihminen, tai edes puolijumala ja arkkienkeli ei olisi voinut taakkaa kantaa. Äärettömän Jumalan täytyi tulla ihmiseksi, että me voisimme saada anteeksi. Joululaulu sertoo tästä kauniisti: "Sä tulit halpaan seimehen, vaikk' eivät kultavaattehet sun oisi valtas arvoises."

Seimeen laskeminen kertoo meille Jumalan pelastusteosta myös toisessa merkityksessä. Jumala ei asettunut ihmisten petaamaan valtasysteemiin, kunigasten linnaan, vaan luomakuntansa keskelle eläinsuojaan. Siellä hän on omien luomistekojensa ympäröimänä heidän hellässä huomassa. Paikalla on aluksi vain kaksi ensimmäistä Jumalan luomaa instituutiota - perhe ja seurakunta. Nämä olivat jo paratiisissa läsnä. Pyhä perhe ja seurakunta. Seurakunta oli kahden hengen suuruinen, Joosef ja Maria, joka palvoi seimessä makaavaa luojaansa. Tämä tarkoittaa kuten sen kristinoppimme meille kertoo , että Jumala pelastaa ihmisen omilla teoillaan. Niihin ei saa sekoittaa mitään ihmisestä. Ihmisten valtasysteemit ja hieno hallinto kuvioineen ei kelpaa vuoteeksi. Jumala asettaa omat tekonsa meitä varten, me otamme ne vain vastaan ja ihmettelemme hänen rakkauttansa. Nämä Jumalan teot ovat Jumalan syntyminen ihmiseksi, ristiin sovitus, sana ja sakramentit. Näillä Jumala synnyttä meidät uudesti seurakuntaansa, joka on "yksi, pyhä, yleinen ja apostolinen" Kristuksen ruumis. Yksi, vaikka se on kaikkialla ja ulottuu ajan rajan yli myös riemuitsevaan seurakuntaan.

Lunastuksen salaisuus on yhteyden luominen Jumalan ja ihmisen välille. Ylösnoussut Kristus istuu Isän oikealla puolella jumalallisessa vallassa ja voimassa. Hän on ottanu meidät yhteyteensä. Ihmisvljemme Jeesus istuu Jumalan vierellä ja on itse Jumala. Me olemme hänen ruumiinsa ja salatulla tavalla liitymme jo nyt Jumalaan itseensä Kristuksen ihmisyydessä: "Minä rukoilen,...että hekin meissä olisivat.." (Joh. 17:21).

Hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta toivoo
Vesa ja Karita Pöyhtäri lapsineen

Pari kuvaa Virosta

Kävimme vajaan viikon lähetysmatkalla Virossa Olavi Palovaaran kanssa. Kiersimme ympäri Viron eri kohteissa. Vierailimme myös Vinnin lastenkodissa, johon meille tutut lapset Injun lastenkodista on siirtyneet asumaan. Veimme lapsille Oulun Toukomettisten joululahjan sekä Tuiran diakoniapiirin ja toukomettisen lähetyspiirin kutomia villasukkia.
On kyllä lapset saaneet nyt ulkonaisesti hyvät tilat. Todella hyvää laatua ja rakentamista. Rauhallisella alueella ja osaavien hoitajien hoidossa. On myös rukousvastaus, että ovet ovat avautuneet lastenkotiin ja uuden johtajan kanssa on rakentuneet luottavaiset suheteet. Raija Hirvensalo on ollut avainasemassa suhteiden rakentamisessa, siitä kiitos Raijalle.

Kaksi viimeistä päivää vietimme Pärnussa. valitettavasti tapaaminen kirkkoherran kanssa ei onnistunut tällä kertaa, mutta inkeriläismummojen kanssa meillä oli taas mukava tavata. Hoidamme inkeriläisten seuroja yhdessä esikoislestadiolaisten kanssa. Meillä on hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö myös seurakunnan kanssa on ollut kaikki nämä vuodet toimivat.
Ylinnä oleva kuva on Pärnun Elisabetin kirkosta, jossa vietimme messua. Tällä kertaa minä sain saarnata ja Olavi hoiti liturgian. Oli harvinaista, että matkalla oli kaksi pappia. "Tuhlausta" sanoi Leo.

Kotimatkalla oli käydä köpelösti. Söimme matkalla Pärnusta Tallinnaan. Laivan lähtöön oli sopivasti aikaa. Mutta sitten lumipyry sekoitti aikataulut, eikä ollutkaan mahdollista ajaa normaalia nopeutta. Pienellä riskillä ajoimme ja ehdimme laivaan juuri ja juuri - kolmen minuutin marginaalilla. Takanamme pantii laivan ovi kiinni ja laiva lähti kohti Helsinkiä.

Viron matka /Lähetystyötä

Tulevan tiistaina matkustan Viroon Olavi Palovaaran kanssa. Matka on Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysmatka Viroon, jossa olemme tehneet yhteistyötä Viron kirkon kanssa jo pitkään. Viron kirkon pappisdiakoni Leo on meidän yhteyshenkilömme ja saamme kiittää Jumalaa, lähetystyön Herraa, tästäkin hänen työntekijästään Virossa.

Lähetystyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä on todellakin kysymys. Viro on Euroopan pakanallisin maa. Pakanoille on julistettava evankeliumia. Onko asiallista käyttää pakana-nimitystä? Pakana nimitys tulee Raamatun goyim (puutarhassa oleva, eli talon ulkopuolella) latinankielisestä vastineesta. Tertullianus otti sanan merkitsemään sen sotilas-slangin mukaista käyttöä, jolloin pakanalla tarkoitettiin "siviiliä" eli sotimiseen kouluttamatonta henkilöä. Tertullianuksella oli mielessään ajatus seurakunnasta taistelevana seurakuntana.

Lähetystyö on Jumalan sanan julistusta. Sen jälkeen, ja nimenomaan tässä järjestyksessä, se on myös aineellista avunantoa. Rauhan Sanan lähetysstrategia on viedä rakkauden sanomaa Kristuksen sovitustyöstä uusille ihmisille ja kutsua heitä saatanan vallan alta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan. Lyhyesti se tähtää ihmisten kääntymiseen pahoilta teiltään ja tulemista kristityiksi. Mitä muuta lähetys voi ollakaan? Kaiken tekemisen tähtäys täytyy olla julkilausuttu ja avoin kutsu kääntymiseen. Näin Herrammekin julista: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Jospa vaikka rukoilisit tämän lähetysmatkan puolesta? Lähtijä ei voi paljon tehdä, elleivät esirukoukset ole saattamassa. Oli mukavaa kun tänään Oulun Rauhan Sanan seuroissa pastori Mikko Pöyhtäri nosti Olavin ja allekirjoittaneen matkan yhteisessä esirukouksessa Taivaan Isän eteen.

Video-tiedostoja luterilaisen uskon peruskysymysksistä

Professori Jouko Talonen on pitänyt syksyn ja pitää tulevan kevään aikana Freben rukoushuoneella luentosarjaa, jossa kesitytään tarkastelemaan luterilaisen uskomme ydinkysymyksiä. Freben kotisivuilla on luennot nyt ladattavissa ja katsottavissa. Ensimmäinen video on julkaistu. Suosittelen. Linkki on tässä.

Ensimmäinen luento: Jumalan sana ja kirkkomme tunnustus

Huomaa, että videon latautuminen kestää jonkin aikaa, riippuen yhteytesi nopeudesta.

Toinen laintaulu / 4. käsky

Toinen laintaulu sisältää ihmisten keskinäiseen elämään liittyvät käskyt. Luojamme on kiinnoostunut arkipäivästämme, siitä mitä me teemme, miten harjoitamme ammattiamme, miten elämme perheessä, yhteiskunnassa ja seurakunnassa. Jumalan ihastus on ihmislapset. On turvallista, kun tietää, että emme ole täällä yksin omin nokkinemme, vaan Herramme on kanssamme ja johtaa mietä tahtonsa tietä.

Toisen laintaulun aloittaa käsky vallasta ja alamaisuudesta. Jumala on luonut ihmisen elämään muiden kanssa. Ihmiset järjestätyvät yhteisöihin sen tähden, että meihin on luotu sellainen tarve. Yhteiselämä ei onnistu, jos yhteisöllä ei ole asetettua järjestystä. Vastuunkantajat, johtajat, työntekijät, opettajat, taiteilijat, kasvavat ja kasvattajat... nämä kaikki ovat yhteisörooleja. ON taito olla johtaja. Taito on myös olla alamainen. Kaikki me olemme näitä molempia eri yhteisöllisissä suhteissa.

Ihmisen ensimmäinen yhteisö on perhe. Se on ihmiselämän harjoittelumaaperä. Perhe on hyvä kasvualusta sen tähden, että se ei ole ihmisten itsenäisesti kehittelemä instituutio, vaan sen alkuperä ja asettaminen on Jumalalta. Jumala loi Adamin ja Eevan ja asetti näin miehen ja naisen välisen avioliiton lasten kasvupaikaksi. Lasten kasvu on ollut Jumalalle sellainen erityishuoli, että hän on tahtonut pitää itsellään lasten kasvualustan muodostamisen.

Perheen asettamisessa ensimmäiseksi yhteisöksi voidaan nähdä sellainen tarkoitus, että Jumala sen kautta ulottaa siunaavan vaikutuksensa kaikkiin muihinkin yhteisöihin, joihin kasvavat ihiset sitten liittyvät ja kantavat niissä vastuuta. Kun kasvatus "onnistuu" se tuottaa siunausta (Tässä kohtaa jokaisen vanhemman päät painuvat ja mieleen tulee arka rukous, "Johdata Herra minua isänä ja äitinä antamaan näille lapsille jotakin sinun siunauksestasi".)

Ei voi kuin ihmetellä sitä jumalallisenrakkauden ja hyvän johdatuksen määrää...

Käy katsomassa diat kohdasta "KATEKISMUSKOULU"

Vesa

Katekismus-koulu: 2.-3. käskyt

Jumalan nimen lausuminen ja nimen lausumisen oikea yhteys ilmaistaan näissä käskyissä.
Käy tutustumassa sivussa olevan linkin KATEKISMUS-KOULU kautta.
Tervetuloa mukaan.