"Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes. 53:5)
Tänä päivänä, kaksituhatta vuotta sitten Jerusalemin kaupungissa, sen hallintopalatsien ja hengellisen eduskunnan pölyisillä esipihoilla kuulusteltiin erästä nasaretilaista miestä. Häntä hakattiin, ruoskittiin ja syljettiin hänen ruumiinvoimiensa väsyttämiseksi ja henkiseksi ja psykologiseksi nujertamiseksi.
Hänen vikansa oli se, ettei hän "ymmärtänyt olla hiljaa". Hän ei kumartanut hallintoeliittiä, ei uskonnollista eikä maallista. Kyllä hän veronsa maksoi ja myös opetuslastensa puolesta. Hän myös säilytti yhteiskuntarauhaa opetuksillaan ja esimerkillään. Hän opetti lähimmäisenrakkautta ja antoi syntejä anteeksi. Nämä teot eivät kuitenkaan merkinneet eliitille mitään, sillä hän oli astunut heidän varpailleen. Eliittiä ei saa häiritä, se on mustasukkaisen tarkka kuvastaan kansan keskuudessa. Sen täytyy saada olla se ihailtu kansan esikuva jumalanpelossa. Se haluaa säilyttää eliitin asemansa, valtansa. Joka ei kumarra eliittiä, sen ei ole oikeus olla olemassa. Hänet hiljennetään, hänen toimintamahdolisuuksia kavennetaan, hänestä levitetään perättömiä huhuja, mm. sellaista, että hän suunnittelee vallankaappausta ja yrittää kansan kuninkaaksi. "Pilatus sanoi heille: "Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari"."
Eliitille kelpaa vain keisari. Eliitti etsii maallista kunniaa ja asemia, tekonsa he tekevät että kansa heitä kiittäisi ja ylistäisi. "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari!", huudettiin Pilatukselle. Tuo huuto on uskontunnustus.
Kristitylle nasaretin mies on Jeesus Kristus. Hän on Jumalan Poika, neitseestä syntynyt, maailmankaikkeuden luoja ja hallitsija, joka hallitsee vaikka äärimmäisen heikkouden kautta. Jesajan kirjan profetia kertoo, mistä on kysymys, "Hän on runneltu meidän pahain tekojemme tähden". Suuri heikkouden hetki, ei hän mitään voinut tehdä. Hän oli jättäytynyt täysin johtajien armoille. Johtajat saivat näyttää hänelle, mitä heidän uskontunnustuksensa merkitsee hurskaille ja Raamatun mukaan kilvoitteleville. Sellaista ei sallita, sellainen on lopetettava. Tämä nasaretin mies oli heidän silmissään kääntynyt väärän auktoriteetin puoleen, kun oli jäänyt Jumalan sanan varaan. Nyt hän saisi maistaa heidän käsistään, mitä merkitsi se ettei käsittänyt kuka on keisari!
Jeesus Kristus kuoli ja haudattiin. Kuninkaamme kuolema on meidän apostolisen uskontunnustuksemme sanoma. "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes. 53:5). Tämä on evankeliumi. Tämä on seurakunnan kallein aarre, kuten sen uskonpuhdistajamme Lutherkin sanoi.
Keisarin kannattajien voima ei kuitenkaan ollut se viimeinen sana. Jäljelle jäi Jumalan sanassa ennustettu kuolleista herääminen. Kolmantena päivänä, ani varhain, naiset eivät löytäneet kuollutta kuolleitten joukosta, vaan saivat kohdata elävän Herran. Kristus on voittanut kuoleman, hänellä on kaikki valta. Murtuneiden usko syttyi uudelleen ja he saivat voiman tunnustaa, "Rabbuuni", Opettajani. Heidän kuninkaansa kuolema ristillä ei jäänyt viimeiseksi tapahtumaksi. Heillä on nyt uusi elämä Kristuksessa, "vanha on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut!"
Keisarinkin kumartajat voivat kääntyä. Nikodeemus ei suostunut heidän neuvoonsa, vaan oli eri mieltä. Monet hallitusmiehistä uskoivat ja seurasivat Herraa. Ylösnousseen seuraajiksi tuli monia kirjanoppineita ja tavallisen kansan jäseniä. Ylösnousseen seurassa raja-aidat murtuivat. Enää ei ole luokka-eroja, ei eliittiä, vaan kaikki ovat yhtä kansaa, joka kutsuu itselleen paimenet, sellaiset paimenet, joilla on oikea uskontunnustus, "Jeesus Kristus on Herra". Tätä joukkoa kutsutaan Raamatussa "ulos kutsutuiksi" eli seurakunnaksi. Heidät on kutsuttu ulos maailman hengen vallasta Kristuksen kuninkuuden suojiin. Siellä kaikki ovat pahuudessa lapsia mutta Hengen viisaudessa aikuisia, siellä ei viisastella keisarin tavaralla. Kristittyjen viisaus on ennen kirjoitettu Jumalan sana. Se on jokaiselle kristitylle kirja, jonka jo "lapsuudestasi saakka tunnet" ja se voi "tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa".
Siunattua ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä kaikille kristinuskovaisille kaikkialla!
Vesa Pöyhtäri
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jeesus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jeesus. Näytä kaikki tekstit
torstai 21. huhtikuuta 2011
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Katekismus-koulu: Pappeus on Pyhän Hengen työtä
Pyhän Hengen uskonkappaleeseen kuuluu myös pappeus. Se sisältyy kohtaan seurakunta. Pappeutta ja Kristuksen seurakuntaa ei saa koskaan erottaa toisistaan. Ne kuuluvat erottamattomasti yhteen, sillä ne molemmat ovat Jumalan lahja ja asetus. Ensi sunnuntai on hyvän paimenen sunnuntai. Kristus on "hyvä paimen" eli pastor bonum, kuten se latinanakielellä kuuluu. Jeesus on pastorien pastori, jonka lampaat ovat ja joka yksin on vuodattanut sovitusverensä Golgatalla lammasten puolesta..
Ylipaimen on asettanut ajallisten paimenten viran sanan ja sakramenttien virkana. Ajallisten pastorien tehtävänä on kaitsea laumaa Ylipaimenen mallin mukaisesti. Hänen Pyhän Henkensä ja sanan johdatuksessa. Jumalan sana on myös oikean paimenen tuntomerkki. Jos sana ei ole oikea, Raamatun mukainen, ei siinä kuulu "hyvän paimenen ääni". Tämä sunnuntai kutsuu meitä paimenia ja lampaita jälleen Krituksen sanan ääreen. Sana tekee eläväksi, rohkaisee, kutsuu takaisin, ja antaa iankaikkisen elämän kaikille uskoville koko kristikunnassa. Tämä on varmasti totta.
Diasarja näkyy parhaiten, kun klikkaat kuvan alanurkassa olevaa view on slideshare-linkkiä.
Check out this SlideShare Presentation:
Ylipaimen on asettanut ajallisten paimenten viran sanan ja sakramenttien virkana. Ajallisten pastorien tehtävänä on kaitsea laumaa Ylipaimenen mallin mukaisesti. Hänen Pyhän Henkensä ja sanan johdatuksessa. Jumalan sana on myös oikean paimenen tuntomerkki. Jos sana ei ole oikea, Raamatun mukainen, ei siinä kuulu "hyvän paimenen ääni". Tämä sunnuntai kutsuu meitä paimenia ja lampaita jälleen Krituksen sanan ääreen. Sana tekee eläväksi, rohkaisee, kutsuu takaisin, ja antaa iankaikkisen elämän kaikille uskoville koko kristikunnassa. Tämä on varmasti totta.
Diasarja näkyy parhaiten, kun klikkaat kuvan alanurkassa olevaa view on slideshare-linkkiä.
Check out this SlideShare Presentation:
Pappeus on Pyhän Hengen työtä
View more presentations from vpoyhtari.
perjantai 22. tammikuuta 2010
Ystäväkirje 1/2010
Kristus on sovitusuhri
Kirkkovuodessa me lähestymme paastonaikaa, joka päättyy syntiuhriin ja ylösnousemukseen. Johannes Kastaja osoitti Jeesukseen Kristukseen ja sanoi: ”Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”
Kristus syntiuhrina liittyy Vanhan testamentin temppelijumalanpalveluksen käytäntöön, jossa ylimmäinen pappi suurena sovituspäivänä pani kätensä uhrieläimen päälle, tunnusti siinä kansan synnit ja laski ne syntipukin kannettavaksi. Sen jälkeen uhri lähetettiin erämaahan, jossa se tuhoutui.
Toinen esimerkki syntiuhrista voidaan nähdä siinä, kun Aabraham uhrasi poikansa Moorian vuorella. Tästä saarnasi meille uutena vuotena Kokkolassa Karl-Göran veljemme seikkaperäisesti. Aabraham oli jo mielessään päättänyt uhrata poikansa, josta vain Jumalan uusi käsky hänet esti. Hän sanoi palvelijoilleen, että hän ja Isak menevät uhraamaan vuorelle ja ”sitten me palaamme luoksenne” (1 Moos. 22). Heprealaiskirjeen mukaan Aabraham alkoi tähän tehtävään uskossa Jumalaan, joka voi kuolleet herättää tuhkastakin. Näin hänellä oli kristillinen ylösnousemususko jo esikristillisenä aikana – hän uskoi ruumiilliseen ylösnousemukseen. Aabrahamin sanat pojalleen ennustivat saman tapahtuman toistumista. "Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi, poikani". Hän lupasi lampaan, ja Johannes tarkentaa sen Jumalan karitsaksi. Moorian vuori valittiin myös ensimmäisen temppelin ja sitä seuraavien temppelien paikaksi. Valintaa ei tehnyt Daavid tai Salomo, vaan Herra itse: paikka valittiin, koska sillä paikalla Herra ilmestyi Daavidille (2 Aik. 3:1). Näin Herra jo etukäteen tuli omalle uhripaikalleen ja valitsi sen tulevaisuutta varten.
Teologia Jumalan karitsasta on kirjattu meille nimenomaan Johanneksen kynän kautta. Ilmestyskirjassa. Johannes kirjoittaa taivasnäystään, kuinka hän näki ikään kuin teurastetun karitsan, joka voi mennä Isän istuimen luo ja avata kirjakäärön. Sen seurauksena vanhimmat eli ilmeisesti jo kirkkauteen siirtyneet seurakuntien paimenet (24) kumartavat häntä ja ilmoittavat saman asian, josta he ovat jo ajassa saarnanneet seurakunnissa ja joka oli ollut heidän saarnansa jalokivi : ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä." (Ilm. 5:9-10).
Me saamme kaikki olla Jumalan pappeja Kristuksessa – toisia varten!
Kristus on antanut meille pelastuksen verensä kautta. Pääsiäistä saamme viettää turvallisin mielin, synnit on anteeksi, syntiuhri on ottanut ne päällensä ja kantanut ristinpuulle erämaahan. Niin kauaksi on synnin syyllisyys meistä siirretty, ettei se enää meitä palaa syyttämään. Hän nousi kuolleista ja aloitti iankaikkisen elämän itsessään. Saamme olla vapaat Jumalan lapset ahkeroimaan hyviä tekoja ja rakkautta toistemme ja uskosta osattomien hyväksi. Tämä on Kristuksen papin tehtävä joka aika ja hetki.
Jumalan rauhalla
VESA PÖYHTÄRI
Työkuulumisia
Syksy meni vilkkaasti. Joka kuukausi oli kalenteri täynnä. Onneksi joulunpyhät sain olla ihan paikallaan ja joutilaana. Syksyllä vierailin enemmän Pietarsaaren seudulla kuin aikaisemmin. Oli mukava käydä sillä alueella ja palvella sanalla. Toinen painopistealue on Oulun seutu, jossa minulla on Toukomettisen rukoushuoneessa tehtäviä (nuortenillat, ja lähetyspiiri sekä saarnat vuorollaan). Kristillisten järjestöjen opiskelijatyö työllistää myös jonkin verran. On todella hienoa, että saa nähdä uskovia ja vakavasti uskon ottavia nuoria eri järjestöissä. Jumala on siunannut Oulun opiskelijatyötä niin, ettei täällä ole kevyt henki vaikka toiminta onkin iloista ja nuorekasta. Kevätkin on jo hyvästi täynnä - mm. kolme Venäjän reissua on tiedossa!
Jumalanpalveluksista
Jumalanpalveluksia, sitä papin ominta työtä, teen tasaiseen tahtiin. Nytkin kirjettä kirjoittaessa olen linja-autossa matkalla Jyväskylään pitämään opiskelijailtaa ja jumalanpalvelusta Jyväskylän Luther-kirkkoon (SLEY). Heillä on siellä oma kirkko ja jumalanpalvelusyhteisö. Se on kirkon työtä eikä kilpaile kuin positiivisesti kirkon seurakuntien jumalanpalvelusten kanssa. Näitä kuitenkin tekisin vielä enemmänkin. Mielestäni rauhansanalaisten olisi syytä ottaa vastuulleen myös jumalanpalvelusten pitäminen, kuten toisetkin herätysliikkeet ovat tehneet. Olen kirjoittanut jumalanpalvelusyhteisöistä blogissani.
Jokainen seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö
Jokainen seurakunta on jo nyt jumalanpalvelusyhteisö. Yhteisö ei ole mikään uusi keksintö vaan sitä vanhaa kristillisyyttä, jota on eletty jo 2000 vuotta. Se on myös osa lestadiolaista perinnettä. Tavallaan Pajalan seurakunnassa syntyi lestadiolainen jumalanpalvelusyhteisö, kun Laestadius alkoi pitää erityisesti heränneille tarkoitettuja jumalanpalveluksia sunnuntaisin toiseen kellonaikaan. Se ei ollut suljettu muilta heränneiltä.
Jumalanpalvelusyhteisömalli on kirkon sisäinen ratkaisu perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyville herätysliikkeille. Jokainen rukoushuone voi sellaisia perustaa rukoushuoneidensa yhteyteen. Sanajumalanpalvelusta voi pitää jos rukoushuoneelle on myönnetty oikeus pitää jumalanpalveluksia ja ehtoolliskirkkoja. Ehtoollislupakin on myönnetty rukoushuoneelle viimeksi viime keväänä Hyvinkään vanhauskoiselle rukoushuoneelle. Tämä olisi vastuullinen askel. Se on myös ainoa tapa, jolla enää on mahdollista saada varmasti naispapiton jumalanpalvelus ilman yllätyksiä sellaisissa seurakunnissa, joissa on yksikin naispappi.
Samalla se vapauttaisi kirkkoherrat siitä vaikeudesta, joka heillä on järjestää ja luvata naispapittomia messuja. Yhteisömallissa herätysliike asettaa papin vastaamaan jumalanpalveluksista. Pappi huolehtii jumalanpalveluksesta ja vastaa siitä suoraan tuomiokapitulille. Näin Raamatun mukainen opetus ja käytäntö voi vielä jatkua myös kirkossamme.
Jumalanpalvelusyhteisön avainkysymys ei ole jumalanpalvelusten ja seurojen suhde – kumpia on enemmän. Ratkaisevaa on, että yhteisö kutsuu itselleen sanan ja sakramenttien hoitajan, jonka vastuulla on jumalanpalveluselämän hoitaminen. Sellainen voi olla myös hätätapauksessa Inkerin kirkossa pappisdiakoniksi vihitty saarnaaja. Samalla jumalanpalvelusyhteisö on osa Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa.
Rakas kirkko
Kirkkomme on meille rakas ja siksi tahdomme sen piirissä noudattaa sitä uskoa ja käytäntöä, jonka Herra on sanassaan asettanut. Pysymällä Jumalan sanassa uskollisesti voimme parhaiten auttaa kirkkoa.
__________________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Lopullinen tavoitteemme on n. 250 jäsentä. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä
Kirkkovuodessa me lähestymme paastonaikaa, joka päättyy syntiuhriin ja ylösnousemukseen. Johannes Kastaja osoitti Jeesukseen Kristukseen ja sanoi: ”Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”
Kristus syntiuhrina liittyy Vanhan testamentin temppelijumalanpalveluksen käytäntöön, jossa ylimmäinen pappi suurena sovituspäivänä pani kätensä uhrieläimen päälle, tunnusti siinä kansan synnit ja laski ne syntipukin kannettavaksi. Sen jälkeen uhri lähetettiin erämaahan, jossa se tuhoutui.
Toinen esimerkki syntiuhrista voidaan nähdä siinä, kun Aabraham uhrasi poikansa Moorian vuorella. Tästä saarnasi meille uutena vuotena Kokkolassa Karl-Göran veljemme seikkaperäisesti. Aabraham oli jo mielessään päättänyt uhrata poikansa, josta vain Jumalan uusi käsky hänet esti. Hän sanoi palvelijoilleen, että hän ja Isak menevät uhraamaan vuorelle ja ”sitten me palaamme luoksenne” (1 Moos. 22). Heprealaiskirjeen mukaan Aabraham alkoi tähän tehtävään uskossa Jumalaan, joka voi kuolleet herättää tuhkastakin. Näin hänellä oli kristillinen ylösnousemususko jo esikristillisenä aikana – hän uskoi ruumiilliseen ylösnousemukseen. Aabrahamin sanat pojalleen ennustivat saman tapahtuman toistumista. "Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi, poikani". Hän lupasi lampaan, ja Johannes tarkentaa sen Jumalan karitsaksi. Moorian vuori valittiin myös ensimmäisen temppelin ja sitä seuraavien temppelien paikaksi. Valintaa ei tehnyt Daavid tai Salomo, vaan Herra itse: paikka valittiin, koska sillä paikalla Herra ilmestyi Daavidille (2 Aik. 3:1). Näin Herra jo etukäteen tuli omalle uhripaikalleen ja valitsi sen tulevaisuutta varten.
Teologia Jumalan karitsasta on kirjattu meille nimenomaan Johanneksen kynän kautta. Ilmestyskirjassa. Johannes kirjoittaa taivasnäystään, kuinka hän näki ikään kuin teurastetun karitsan, joka voi mennä Isän istuimen luo ja avata kirjakäärön. Sen seurauksena vanhimmat eli ilmeisesti jo kirkkauteen siirtyneet seurakuntien paimenet (24) kumartavat häntä ja ilmoittavat saman asian, josta he ovat jo ajassa saarnanneet seurakunnissa ja joka oli ollut heidän saarnansa jalokivi : ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä." (Ilm. 5:9-10).
Me saamme kaikki olla Jumalan pappeja Kristuksessa – toisia varten!
Kristus on antanut meille pelastuksen verensä kautta. Pääsiäistä saamme viettää turvallisin mielin, synnit on anteeksi, syntiuhri on ottanut ne päällensä ja kantanut ristinpuulle erämaahan. Niin kauaksi on synnin syyllisyys meistä siirretty, ettei se enää meitä palaa syyttämään. Hän nousi kuolleista ja aloitti iankaikkisen elämän itsessään. Saamme olla vapaat Jumalan lapset ahkeroimaan hyviä tekoja ja rakkautta toistemme ja uskosta osattomien hyväksi. Tämä on Kristuksen papin tehtävä joka aika ja hetki.
Jumalan rauhalla
VESA PÖYHTÄRI
Työkuulumisia
Syksy meni vilkkaasti. Joka kuukausi oli kalenteri täynnä. Onneksi joulunpyhät sain olla ihan paikallaan ja joutilaana. Syksyllä vierailin enemmän Pietarsaaren seudulla kuin aikaisemmin. Oli mukava käydä sillä alueella ja palvella sanalla. Toinen painopistealue on Oulun seutu, jossa minulla on Toukomettisen rukoushuoneessa tehtäviä (nuortenillat, ja lähetyspiiri sekä saarnat vuorollaan). Kristillisten järjestöjen opiskelijatyö työllistää myös jonkin verran. On todella hienoa, että saa nähdä uskovia ja vakavasti uskon ottavia nuoria eri järjestöissä. Jumala on siunannut Oulun opiskelijatyötä niin, ettei täällä ole kevyt henki vaikka toiminta onkin iloista ja nuorekasta. Kevätkin on jo hyvästi täynnä - mm. kolme Venäjän reissua on tiedossa!
Jumalanpalveluksista
Jumalanpalveluksia, sitä papin ominta työtä, teen tasaiseen tahtiin. Nytkin kirjettä kirjoittaessa olen linja-autossa matkalla Jyväskylään pitämään opiskelijailtaa ja jumalanpalvelusta Jyväskylän Luther-kirkkoon (SLEY). Heillä on siellä oma kirkko ja jumalanpalvelusyhteisö. Se on kirkon työtä eikä kilpaile kuin positiivisesti kirkon seurakuntien jumalanpalvelusten kanssa. Näitä kuitenkin tekisin vielä enemmänkin. Mielestäni rauhansanalaisten olisi syytä ottaa vastuulleen myös jumalanpalvelusten pitäminen, kuten toisetkin herätysliikkeet ovat tehneet. Olen kirjoittanut jumalanpalvelusyhteisöistä blogissani.
Jokainen seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö
Jokainen seurakunta on jo nyt jumalanpalvelusyhteisö. Yhteisö ei ole mikään uusi keksintö vaan sitä vanhaa kristillisyyttä, jota on eletty jo 2000 vuotta. Se on myös osa lestadiolaista perinnettä. Tavallaan Pajalan seurakunnassa syntyi lestadiolainen jumalanpalvelusyhteisö, kun Laestadius alkoi pitää erityisesti heränneille tarkoitettuja jumalanpalveluksia sunnuntaisin toiseen kellonaikaan. Se ei ollut suljettu muilta heränneiltä.
Jumalanpalvelusyhteisömalli on kirkon sisäinen ratkaisu perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyville herätysliikkeille. Jokainen rukoushuone voi sellaisia perustaa rukoushuoneidensa yhteyteen. Sanajumalanpalvelusta voi pitää jos rukoushuoneelle on myönnetty oikeus pitää jumalanpalveluksia ja ehtoolliskirkkoja. Ehtoollislupakin on myönnetty rukoushuoneelle viimeksi viime keväänä Hyvinkään vanhauskoiselle rukoushuoneelle. Tämä olisi vastuullinen askel. Se on myös ainoa tapa, jolla enää on mahdollista saada varmasti naispapiton jumalanpalvelus ilman yllätyksiä sellaisissa seurakunnissa, joissa on yksikin naispappi.
Samalla se vapauttaisi kirkkoherrat siitä vaikeudesta, joka heillä on järjestää ja luvata naispapittomia messuja. Yhteisömallissa herätysliike asettaa papin vastaamaan jumalanpalveluksista. Pappi huolehtii jumalanpalveluksesta ja vastaa siitä suoraan tuomiokapitulille. Näin Raamatun mukainen opetus ja käytäntö voi vielä jatkua myös kirkossamme.
Jumalanpalvelusyhteisön avainkysymys ei ole jumalanpalvelusten ja seurojen suhde – kumpia on enemmän. Ratkaisevaa on, että yhteisö kutsuu itselleen sanan ja sakramenttien hoitajan, jonka vastuulla on jumalanpalveluselämän hoitaminen. Sellainen voi olla myös hätätapauksessa Inkerin kirkossa pappisdiakoniksi vihitty saarnaaja. Samalla jumalanpalvelusyhteisö on osa Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa.
Rakas kirkko
Kirkkomme on meille rakas ja siksi tahdomme sen piirissä noudattaa sitä uskoa ja käytäntöä, jonka Herra on sanassaan asettanut. Pysymällä Jumalan sanassa uskollisesti voimme parhaiten auttaa kirkkoa.
__________________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Lopullinen tavoitteemme on n. 250 jäsentä. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä
torstai 23. huhtikuuta 2009
Ystäväkirje 3/2009
Evankeliumin työ menee eteenpäin
Olemme saaneet kuulla hyviä uutisia maailmalta, evankeliumia eivät voi pysäyttää tiukimmatkaan maiden rajat. Neuvostoliiton uskontopolitiikka on muisto vain, ja tänä päivänä useat kirkot tekevät avoimesti ja hallituksen luvalla lähetystyötä aina Siperiaa myöten. Kiinassa Kristuksen kirkko levisi maan alla ja tänä päivänä uskotaan Kristukseen miljoonissa kiinalaiskodeissa. Arabian niemimaalla ja lähes kaikissa suljetuissa maissa on kotikirkkoja, jotka saavat opetusta Kristuksen sovitustyötä ja kristillisestä elämästä radioiden ja internetin kautta.
Ei tarvitse katsoa ainoastaan suureen Jumalan maailmaan. Myös Suomessa työ etenee. Kristityt jatkavat evankeliumin julistusta Jumalan sanan perustuksella. Jumala sana on ainoa lähteemme ja ainoa oikeutuksemme sanoa ”yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden”. Jos luovumme sanasta, emme voi enää julistaa lakia ja evankeliumia sanan arvovallalla. Mutta me pysymme Jumalan sanassa vaikka kohtaamme vastustusta. Täälläkin saamme nähdä ihmeen, uusia seurakuntia syntyy ja entiset vahvistuu.
Paavali sanoo, että ”evankeliumi on Jumalan voima” (Room.1:16). Evankeliumi muuttaa kuulijansa, tekee epäuskoisesta uskovan, kuolleesta elävän, Aadamin lapsesta Jumalan lapsen. Evankeliumi on elävä vesi, jota ei voi kahlehtia ja rajoittaa. Vesi löytää aina väylänsä ja virtaa eteenpäin vastustamattomasti. Jos vanhat rakenteet tulevat esteeksi se löytää väylän ulos ja jatkaa leviämistään, sillä evankeliumilla on Jumalan rakkauden käsky levitä.
Rukoilkaa iltarukouksissanne kaiken Kristukseen keskittyvän lähetystyön puolesta. Tukekaa taloudellisesti niitä järjestöjä, jotka eivät tee kompromisseja sanaa vastaan. Edistäkää vapaata evankeliumia omissa piireissänne. Saatana yrittää kahlita kristityt pelkoon ja toistensa kyräilyyn, evankeliumin estämiseksi, mutta ei alistusta sille. ”Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.”. (Jaak. 4:7).
Rauhansanalaisuus on omantunnon kristillisyyttä
Rauhansanalainen herätysliike on syntynyt tilanteessa, jossa vaadittiin alistumista keskustoimiston komentoon. Alistumisen vaatimuksille oli tietysti hengelliseltä kuulostavia nimityksiä kuten rakkaus , yksimieliyys, kristittyjen yhteys. Isämme näkivät kuitenkin tällaisten savuverhojen läpi ja tarttuivat päättäväisesti ainoaan perustukseen ja käskyyn, joka kestää – Jumalan sanaan ja lähetyskäskyyn ”saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”. Minulle on kerrottu kokouksesta Rovaniemellä, jossa väliajalla rauhansanalaiset neuvottelijat tulivat kahvinkeittäjien luo ja totesivat, että meitä vaaditaan luopumaan sanasta, mutta emme voi toimia Raamattua vastaan.
Uskollisuus Jumalan sanalle pienessä toi suuren palkinnon. Me saamme tänään uskoa vapaasti yhdessä koko sanaan perustuvan kristikunnan kanssa, tunnustaa heidät veljiksemme Kristuksessa ja julistaa evankeliumia sillä alueella, johon Herramme on meidät pannut asumaan ja lähetyskohteissa, jotka Lähetyksen Herra on meille uskonut. Omatuntomme yksityisinä kristittyinä ja herätysliikeenä on sitoutunut Jumalan sanaan ja saa ohjeensa sieltä.
Viron, Inkerin ja Vuorimaan lähetystyö
Jumala on antanut meidän vastuullemme osan suuresta maailmanlaajasta lähetystyöstään. Rauhansanalaisuus tekee lähetystyötä seuraavissa kohteissa: Viro, Venäjä ja Vuorimaa. Teemme työtä yhteistyönä paikallisten kirkkojen ja eri järjestöjen kanssa. Jumala on siunannut tätä yhteistyötä. Olemme saaneet oppia yhteistyökumppaneilta ja he ovat oppineet meiltä. Samalla saamme olla myös valvovina tässäkin työssä, sillä ei kaikki, mitä lähetystyön nimissä tehdään, ole aina vain hyvää. Kuten omissakin seurakunnissamme, me saamme olla valvovina myös lähetystyössä.
Oulun lähetyspiirissä olemme keränneet varoja Viron lähetykselle. Nyt toiminta alkaa hiljentyö tälle keväälle ja enää on vain yksi kokoontuminen. Keskiviikkona 6.5. klo 18.00 lähetystyöntekijämme Kaija M. tulee lähetyspiiriin kertomaan lähetystyöstään Vuorimaassa. Tulkaa kuulemaan Kaijaa sankoin joukoin. Tilaisuudessa kerätään kolehti Kaijan työlle. Heino-veljemme vetää tilaisuuden ja pitää iltahartauden (Itse olen opintomatkalla Saksassa, Lutherin elämän tärkeissä kaupungeissa).
Vesa Pöyhtäri
RukousmuistioKristuksen maailmanlaajan lähetystyön puolesta
Rauhansanalaisuuden puolesta
Kirkkomme puolesta
Lastenleiri 24.-26.4. Himangalla (Lyrs, Himangan seurakunta ja Rauhansana)
Kaijan vierailu Toukomettisessa.
Alkukirkko-alustukset ja keskustelut Larmossa 29.4.
Saksanmatkani toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Seurat, nuortenillat ja Muonionmatka toukokuussa.
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
Sarrrrjatulta!
Lukioikäisenä, kun olin tullut tietoiseksi, että on olemassa muitakin lestadiolaisia kuin rauhansanalaiset eli pikkuesikoiset, jouduin usein keskusteluun suurimpaan lestadiolaisryhmään kuuluvien kanssa. Keskusteluja käytiin joskus kahdenkesken, ja niissä oli molemminpuolisen kuuntelemisen meininki. Ne olivat kohtuullisen hyviä hetkiä. Mutta usein tilanne oli "SARJATULTA" tilanne. Niissä tilanteissa olin aina yksin heitä vastaan. Ja heitä oli useita ympärilläni(tuttu tilanne monille rauhansanalaiselle koulujen pihamailta). Tilanteen kuvioon kuului, että ennen kuin oli ehtinyt selittää yhdelle kysyjälle, oli toisista suista ammuttu jo useita uusia kysymyksiä. Ei antauduttu pohtimaan asiaa minun esittämissä kysymyksenasetteluissa. Minut pakotettiin sarjatulitekniikalla käsittelemään asioita vain heidän kysymystensä pohjalta. Jäin aina alakynteen. Tunnelma ei aina ollut kehuttava.
Silloisilla ystävilläni oli kysymyssarrrrrrjat tällaisia tilanteita varten ja harjoitettu kyselytaktiikka. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärsin, että tilanteen dynamiikassa oli jotain tuttua. Siinä oli voimakkaasti samat piirteet, joista olen lukenut nettipalstoilla SRK:n hoitokokouksista. Olihan hoitokokouksista kulunut vain vuosi pari.
En koskaan tuntenut vastanneeni siten, kuin olisin itse tahtonut ja tunsin sanan perusteelta oikealta. Kysymyksenasettelu määräsi sen, miten ja minkä opin puitteissa asiaa on käsiteltävä. Tunsin aina, että liikun vieraalla maaperällä. Aina tunsin vastanneeni jotenkin riittämättömästi.
Kysymyksenasettelija määrää tahdin ja opin, minkä pohjalta kysymyksiin on vastattava. Jos vastaa oman oppinsa pohjalta, siis esimerkiksi pappina Jumalan edessä vannotun Luterilaisen opin pohjalta. Saa vastaansa syytteen, että käsittelet asiaa eri tavalla.
Tulisimpa viisaaksi! Kunpa en enää suostuisi silmät ummessa käsittelemään asioita vain sen pohjalta, miten toinen ongelman asettelee. Saisimpa Jeesusksen viisautta, joka ei suostunut kaikkiin kysymysasetteluihin, vaan vastasi oman, Vanhan testamentin kijoituksiin perustuvan ymmärryksen pohjalta, "teille on sanottu... mutta minä sanon teille!". Ja niin, suostuisimpa itsekin alistumaan Jumalan sanan asettamaan kysymyksenasetteluun. Se on meille kaikille vaikeaa vanhan aatamin tähden.
Kunpa saisi aina rauhallisin mielin käydä keskustelemaan uskos ja opista ja vaelluksesta yhteiselle alustalle, kaksi samanvertaista kristittyä Jumalan sanan ääressä yhdessä rukoillen keskustelemassa ja kuuntelemassa ja pohtimassa toinen toisensa mielipiteitä. Toukomettisen puhujien kokoontumisissa olemme tällaisiin kohtaamisiin päässeet. Ne on hyviä hetkiä.
Silloisilla ystävilläni oli kysymyssarrrrrrjat tällaisia tilanteita varten ja harjoitettu kyselytaktiikka. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärsin, että tilanteen dynamiikassa oli jotain tuttua. Siinä oli voimakkaasti samat piirteet, joista olen lukenut nettipalstoilla SRK:n hoitokokouksista. Olihan hoitokokouksista kulunut vain vuosi pari.
En koskaan tuntenut vastanneeni siten, kuin olisin itse tahtonut ja tunsin sanan perusteelta oikealta. Kysymyksenasettelu määräsi sen, miten ja minkä opin puitteissa asiaa on käsiteltävä. Tunsin aina, että liikun vieraalla maaperällä. Aina tunsin vastanneeni jotenkin riittämättömästi.
Kysymyksenasettelija määrää tahdin ja opin, minkä pohjalta kysymyksiin on vastattava. Jos vastaa oman oppinsa pohjalta, siis esimerkiksi pappina Jumalan edessä vannotun Luterilaisen opin pohjalta. Saa vastaansa syytteen, että käsittelet asiaa eri tavalla.
Tulisimpa viisaaksi! Kunpa en enää suostuisi silmät ummessa käsittelemään asioita vain sen pohjalta, miten toinen ongelman asettelee. Saisimpa Jeesusksen viisautta, joka ei suostunut kaikkiin kysymysasetteluihin, vaan vastasi oman, Vanhan testamentin kijoituksiin perustuvan ymmärryksen pohjalta, "teille on sanottu... mutta minä sanon teille!". Ja niin, suostuisimpa itsekin alistumaan Jumalan sanan asettamaan kysymyksenasetteluun. Se on meille kaikille vaikeaa vanhan aatamin tähden.
Kunpa saisi aina rauhallisin mielin käydä keskustelemaan uskos ja opista ja vaelluksesta yhteiselle alustalle, kaksi samanvertaista kristittyä Jumalan sanan ääressä yhdessä rukoillen keskustelemassa ja kuuntelemassa ja pohtimassa toinen toisensa mielipiteitä. Toukomettisen puhujien kokoontumisissa olemme tällaisiin kohtaamisiin päässeet. Ne on hyviä hetkiä.
perjantai 30. tammikuuta 2009
Helmikuun esirukouslista
Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden. Jaak. 5:16-20.
Jaakobin, Herran veljen ja Jerusalemin seurakunnan paimenen, opetus esirukouksesta on pydähdyttävä. Esirukouksen alueeseen kuuluvat sairaudet ja jopa luonnonvoimat. Tämä usko syntyy siitä luottamuksesta, joka meillä on "maan ja taivaiden luojaan". Jumala on tehnyt ihmisen, hän voi ihmisen myös parantaa. Jumala on luonut taivaan ja maan, ja hän voi "antaa sateen ajallaan".
Mutta ennen kaikkea esirukoukseen kuuluvat me/ne ystävät, jotka ovat langenneet syntiin opissa tai elämässä. Kanna synnin halvaannuttamia uskonystäviäsi Jumalan eteen ja pyydä Jumalaa vaikuttamaan heidän elämässään. Synti on kahle. Synti on kuin rautapallo jalassa. Se tukahduttaa ilon, rauhan ja vapauden joka syntyy Pyhästä Hengestä puhtaassa omassatunnossa. Synti saa pälyilemään ympärilleen. Synti synnyttää uusia syntejä ja saa kietoutumaan valheen ja pelaamisen verkkoihin. Varjele Jumala meitä sellaiselta! "Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."
Pyhä Jumala. Anna meidän seurata sinua rauhallisin ja avoimin mielin kaikkien kristinuskovaisten kanssa perustuen pyhän sanasi kirkkaaseen ja selvään opetukseen. "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu, ja valo mienun tielläni".
Evankeliumin ystävä. Helmikuussa olen mukana monenlaisessa toiminnassa. Ilman esirukouksia työ on turhaa. Rukoile ystäviesi/perheesi kanssa myös näiden puolesta, kun viet omia ja paikallisseurakuntasi toimintaa Taivaan Isän siunattavaksi.
Rukouslista
-Jumalan sanan rakkauden ja totuuden saarnaamisen puolesta.
-Rauhansanalaisuuden ja kaikkien Jumalan lasten yhteyden puolesta.
-Niiden hengellistä nälkää kärsivien kirkkomme jäsenten puolesta, joilla ei ole lähiseurakunnassaan raamatullisesti turvallista paikkaa ehtoollispöydässä.
-Parannuksen armoa meille papeille, piispoille ja saarnamiehille, kun olemme poikenneet Jumalan sanasta saarnataksemme ystäviemme ja "politiikkojen" korvasyyhyyn.
-lisäksi:
2.2. Oulu. Opiskelijailta, SEKL.
5.2. Oulu/ToukomettinenRippikoulua.
7.2. Himanka. Nuorten Aikuisten ilta.
8.2. Kiimingin seurat klo 15.00.
8.2. Oulun Toukomettisen seurat klo 17.00.
11.2. Oulu/Toukomettinen. Lähetyspiiri ja katekismusvartti.
12.2. Oulu, Hiirosen vanhainkotihartaus.
12.2. Toukomettinen, rippikoulua.
13.2. Radiojumalanpalvelusten (22.2. ja 8.3.)äänitys.
14.2. Närvilä. Bibeltimme kl.18.00.
14.2. Närvilä. Ungdomssamling kl.20.00.
19.2. Toukomettinen. Rippikoulua.
21.-22.2. Ruotsi, Juoksenki, seurat ja jumalanpalvelus.
25.2. Oulu/Toukomettinen. Lähetyspiiri ja katekismusvartti.
(26.2. vauvauutisia, laskettu aika.)
Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden. Jaak. 5:16-20.
Jaakobin, Herran veljen ja Jerusalemin seurakunnan paimenen, opetus esirukouksesta on pydähdyttävä. Esirukouksen alueeseen kuuluvat sairaudet ja jopa luonnonvoimat. Tämä usko syntyy siitä luottamuksesta, joka meillä on "maan ja taivaiden luojaan". Jumala on tehnyt ihmisen, hän voi ihmisen myös parantaa. Jumala on luonut taivaan ja maan, ja hän voi "antaa sateen ajallaan".
Mutta ennen kaikkea esirukoukseen kuuluvat me/ne ystävät, jotka ovat langenneet syntiin opissa tai elämässä. Kanna synnin halvaannuttamia uskonystäviäsi Jumalan eteen ja pyydä Jumalaa vaikuttamaan heidän elämässään. Synti on kahle. Synti on kuin rautapallo jalassa. Se tukahduttaa ilon, rauhan ja vapauden joka syntyy Pyhästä Hengestä puhtaassa omassatunnossa. Synti saa pälyilemään ympärilleen. Synti synnyttää uusia syntejä ja saa kietoutumaan valheen ja pelaamisen verkkoihin. Varjele Jumala meitä sellaiselta! "Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."
Pyhä Jumala. Anna meidän seurata sinua rauhallisin ja avoimin mielin kaikkien kristinuskovaisten kanssa perustuen pyhän sanasi kirkkaaseen ja selvään opetukseen. "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu, ja valo mienun tielläni".
Evankeliumin ystävä. Helmikuussa olen mukana monenlaisessa toiminnassa. Ilman esirukouksia työ on turhaa. Rukoile ystäviesi/perheesi kanssa myös näiden puolesta, kun viet omia ja paikallisseurakuntasi toimintaa Taivaan Isän siunattavaksi.
Rukouslista
-Jumalan sanan rakkauden ja totuuden saarnaamisen puolesta.
-Rauhansanalaisuuden ja kaikkien Jumalan lasten yhteyden puolesta.
-Niiden hengellistä nälkää kärsivien kirkkomme jäsenten puolesta, joilla ei ole lähiseurakunnassaan raamatullisesti turvallista paikkaa ehtoollispöydässä.
-Parannuksen armoa meille papeille, piispoille ja saarnamiehille, kun olemme poikenneet Jumalan sanasta saarnataksemme ystäviemme ja "politiikkojen" korvasyyhyyn.
-lisäksi:
2.2. Oulu. Opiskelijailta, SEKL.
5.2. Oulu/ToukomettinenRippikoulua.
7.2. Himanka. Nuorten Aikuisten ilta.
8.2. Kiimingin seurat klo 15.00.
8.2. Oulun Toukomettisen seurat klo 17.00.
11.2. Oulu/Toukomettinen. Lähetyspiiri ja katekismusvartti.
12.2. Oulu, Hiirosen vanhainkotihartaus.
12.2. Toukomettinen, rippikoulua.
13.2. Radiojumalanpalvelusten (22.2. ja 8.3.)äänitys.
14.2. Närvilä. Bibeltimme kl.18.00.
14.2. Närvilä. Ungdomssamling kl.20.00.
19.2. Toukomettinen. Rippikoulua.
21.-22.2. Ruotsi, Juoksenki, seurat ja jumalanpalvelus.
25.2. Oulu/Toukomettinen. Lähetyspiiri ja katekismusvartti.
(26.2. vauvauutisia, laskettu aika.)
tiistai 20. tammikuuta 2009
Vänbrev 1/09
Gudsfrid vänner!
”I Jesu namn”
I den kyrkliga kalendern börjades det nya året ”i Jesu namn”. Kan man börja det något bättre? Jesu namn är Guds sons namn. I Guds son skapades allt synligt och osynligt, och i honom hålls de alla i kraft. Guds son är grunden för vår existens, är vi då gudaktiga eller ogudaktiga.
Läran om Jesu två naturer
Guds son är ”i från fadern född före all tid. Född och icke gjord, samma väsende med fadern. Gud av Gud, ljus av Guds klarhets ljus, sann Gud av sann Gud.......” Såsom vi läser i den Nicaenska bekännelsen. Läran grundar sig på bibeln.
Men du Bet-Lehem Efrata, som är så ringa för att vara bland Juda släkter, av dig skall åt mig utgå en som skall bliva en furste i Israel, en vilkens härkomst tillhör förgångna åldrar, forntidens dagar.
Vi känner inte enbart Guds son, vi känner Gud son genom Jesus. Profeterna i gamla testamentet kungör oss om Guds son, som tar en människo gestalt. Då skedde det som känns ofattbart: En gränslös Gud blir begränsad, gränslös oändlig, odödlig dödlig. En jungfru blir havande av den helige ande, på ett andligt sätt och födde köttsligt en son, Jesus Kristus. Maria fick bli ”Guds föderska” (detta värdefulla namn fick hon redan under de första århundradena). På detta sätt är Guds natur och mänsklighetens natur i Jesus fullkomligt närvarande alltid och hela tiden tillsammans. ”Ordet blev kött och tog sin boning ibland oss” Jesus är 100 % människa och 100% Gud i samma person.
När vi läser Sakarja bok kan vi förvånas ännu mera, Gud sänder en Herde, som han själv tar livet av. Gud dräper en Gud! Svärd, upp mot min herde, mot den man som fick stå mig nära! säger HERREN Sebaot. Må herden bliva slagen, så att fåren förskingras (Sak. 13:7). Men över Davids hus och över Jerusalems invånare skall jag utgjuta en nådens och bönens ande, så att de se upp till mig, och se vem de hava stungit. (12:10). Ja, han var sargad för våra överträdelsers skull och slagen för våra missgärningars skull; näpsten var lagd på honom, för att vi skulle få frid, och genom hans sår bliva vi helade. (Jes. 53:5). Och bland de ogudaktiga fick hans in grav bland de rika kom han först, när han var död fastän han ingen orätt hade gjort och fastän svek icke fanns i hans mun.(Jes. 53:9)
På en sådan Jesus Kristus tror vi. Himlarnas himmel är för små för honom, Ändå ryms han i sin gudomlig- och mänskliga gestalt i ett litet nattvardsbröd!
I Jesu namn, amen
Året 2009
I Jesu namn vill vi även detta år göra evangelie arbete. Vi får i hans nåd och kraft ”uppmuntra våra sinnen och upplyfta våra huvuden”. Evangelie predikan är inte i våra avgöranden. Utan vi gör detta arbete på grund av Guds sons missionsbefallning. Den är given för oss alla enskilt och tillsammans.
Be för detta arbete, kom med på resor (i bilen finns plats). Här nedan finns några plockade resor och uppgifter ur januaris kalender.
Förbönslista- januari
- För enhet inom Rauhan sana
- För barn och ungdomarnas trosväxt.
- För ett fritt Guds ords predikan
-6.1 Karjasilta församling, tal på Kaukovainios kyrkotextil seriens vigselfest.
-8.1 I Toukomettinen. Katekes – och skriftskola för två utlänningar (fortsätter varje vecka).
-10.-11.1 Kokkola närvilä möten/ungdomssamling.
-14.1 Oulu/Toukomettinen missionsgrupp och katekeskvart.
-15.1 Gammaltroende präster i norra finland samlas i Tornio.
-18.1. Oulu Toukomettinen, möte.
-19.1 Paulus synodens styrelsemöte.
-25.1. Missions resa till mellersta österbotten ( av Ylivieskas Rauhan Sana. Himago och Rautio gudstjänst samt möte).
-28.1. Oulu/Toukomettinen missionsgrupp och katekeskvart.
Skrift- och katekesskola för utlänningar
Har du utländska vänner som önskar en grundundervisning i kristendomen? Berätta för dem om katekes och skriftskolmöjligheten. Jag håller en sådan i Toukomettinen bönehus varje vecka. Undervisningen är finskspråkig men även engelskspråkig vid behov.
Om ekonomi
Missionsringen har för tillfället ca. 200 medlemmar. Vi önskar bli minst 250 medlemmar, och kunna samla in 4000-5000 euro i månaden, på detta sätt skulle även pengar lämnas över för verksamheten. Arbetstagarens sociala kostnader är stora i Finland, den största delen av lönen går till staten såsom pensionsavgifter osv. Höstens löner har vi kunnat betala. Ett tack till Herren!
På vilket sätt kan jag ge?
Om det är möjligt, kan du före den 15 varje månad betala in en summa. Storleken bestämmer du själv.
Konto: Innehavare: LFF rf./ Pöyhtäris stödgrupp
Kontonr. 106530-223499
Ref. nr. 13
Låt banken sköta din månadssumma- gör en betalnings överenskommelse
Banken betalar automatiskt varje månad till kontot den summan som du vill bidraga med. Eller så besöker du banken personligen och ber dem sätt in en önskad summa till kontot.
Vesas stödgrupp
”I Jesu namn”
I den kyrkliga kalendern börjades det nya året ”i Jesu namn”. Kan man börja det något bättre? Jesu namn är Guds sons namn. I Guds son skapades allt synligt och osynligt, och i honom hålls de alla i kraft. Guds son är grunden för vår existens, är vi då gudaktiga eller ogudaktiga.
Läran om Jesu två naturer
Guds son är ”i från fadern född före all tid. Född och icke gjord, samma väsende med fadern. Gud av Gud, ljus av Guds klarhets ljus, sann Gud av sann Gud.......” Såsom vi läser i den Nicaenska bekännelsen. Läran grundar sig på bibeln.
Men du Bet-Lehem Efrata, som är så ringa för att vara bland Juda släkter, av dig skall åt mig utgå en som skall bliva en furste i Israel, en vilkens härkomst tillhör förgångna åldrar, forntidens dagar.
Vi känner inte enbart Guds son, vi känner Gud son genom Jesus. Profeterna i gamla testamentet kungör oss om Guds son, som tar en människo gestalt. Då skedde det som känns ofattbart: En gränslös Gud blir begränsad, gränslös oändlig, odödlig dödlig. En jungfru blir havande av den helige ande, på ett andligt sätt och födde köttsligt en son, Jesus Kristus. Maria fick bli ”Guds föderska” (detta värdefulla namn fick hon redan under de första århundradena). På detta sätt är Guds natur och mänsklighetens natur i Jesus fullkomligt närvarande alltid och hela tiden tillsammans. ”Ordet blev kött och tog sin boning ibland oss” Jesus är 100 % människa och 100% Gud i samma person.
När vi läser Sakarja bok kan vi förvånas ännu mera, Gud sänder en Herde, som han själv tar livet av. Gud dräper en Gud! Svärd, upp mot min herde, mot den man som fick stå mig nära! säger HERREN Sebaot. Må herden bliva slagen, så att fåren förskingras (Sak. 13:7). Men över Davids hus och över Jerusalems invånare skall jag utgjuta en nådens och bönens ande, så att de se upp till mig, och se vem de hava stungit. (12:10). Ja, han var sargad för våra överträdelsers skull och slagen för våra missgärningars skull; näpsten var lagd på honom, för att vi skulle få frid, och genom hans sår bliva vi helade. (Jes. 53:5). Och bland de ogudaktiga fick hans in grav bland de rika kom han först, när han var död fastän han ingen orätt hade gjort och fastän svek icke fanns i hans mun.(Jes. 53:9)
På en sådan Jesus Kristus tror vi. Himlarnas himmel är för små för honom, Ändå ryms han i sin gudomlig- och mänskliga gestalt i ett litet nattvardsbröd!
I Jesu namn, amen
Året 2009
I Jesu namn vill vi även detta år göra evangelie arbete. Vi får i hans nåd och kraft ”uppmuntra våra sinnen och upplyfta våra huvuden”. Evangelie predikan är inte i våra avgöranden. Utan vi gör detta arbete på grund av Guds sons missionsbefallning. Den är given för oss alla enskilt och tillsammans.
Be för detta arbete, kom med på resor (i bilen finns plats). Här nedan finns några plockade resor och uppgifter ur januaris kalender.
Förbönslista- januari
- För enhet inom Rauhan sana
- För barn och ungdomarnas trosväxt.
- För ett fritt Guds ords predikan
-6.1 Karjasilta församling, tal på Kaukovainios kyrkotextil seriens vigselfest.
-8.1 I Toukomettinen. Katekes – och skriftskola för två utlänningar (fortsätter varje vecka).
-10.-11.1 Kokkola närvilä möten/ungdomssamling.
-14.1 Oulu/Toukomettinen missionsgrupp och katekeskvart.
-15.1 Gammaltroende präster i norra finland samlas i Tornio.
-18.1. Oulu Toukomettinen, möte.
-19.1 Paulus synodens styrelsemöte.
-25.1. Missions resa till mellersta österbotten ( av Ylivieskas Rauhan Sana. Himago och Rautio gudstjänst samt möte).
-28.1. Oulu/Toukomettinen missionsgrupp och katekeskvart.
Skrift- och katekesskola för utlänningar
Har du utländska vänner som önskar en grundundervisning i kristendomen? Berätta för dem om katekes och skriftskolmöjligheten. Jag håller en sådan i Toukomettinen bönehus varje vecka. Undervisningen är finskspråkig men även engelskspråkig vid behov.
Om ekonomi
Missionsringen har för tillfället ca. 200 medlemmar. Vi önskar bli minst 250 medlemmar, och kunna samla in 4000-5000 euro i månaden, på detta sätt skulle även pengar lämnas över för verksamheten. Arbetstagarens sociala kostnader är stora i Finland, den största delen av lönen går till staten såsom pensionsavgifter osv. Höstens löner har vi kunnat betala. Ett tack till Herren!
På vilket sätt kan jag ge?
Om det är möjligt, kan du före den 15 varje månad betala in en summa. Storleken bestämmer du själv.
Konto: Innehavare: LFF rf./ Pöyhtäris stödgrupp
Kontonr. 106530-223499
Ref. nr. 13
Låt banken sköta din månadssumma- gör en betalnings överenskommelse
Banken betalar automatiskt varje månad till kontot den summan som du vill bidraga med. Eller så besöker du banken personligen och ber dem sätt in en önskad summa till kontot.
Vesas stödgrupp
lauantai 20. joulukuuta 2008
Rauhansanalaisuus pähkinänkuoressa
Lestadiolainen herätys alkoi Ruotsin ja Suomen Lapissa 1840-luvulla Kaaresuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadiuksen saarnatuolin ympärillä. Kolmessa vuosikymmenessä herätys oli saavuttanut Etelä-Suomen ja Pohjois-Amerikan leviten talosta taloon. Lestadiolaisuus oli osa yhteispohjoismaista herätysliikehdintää, joka oli käynnissä suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa lähes kaikkialla. Samanaikaisista herätyksistä tunnettuja ovat mm. Vanhimpana rukoilevaisuus, sitten herännäisyys ja evankelisuus. Kaikkia näitä yhdisti yhteinen alkuaikojen laulukirja Siionin Virret, joka oli Jalasjärven kappalainen Elias Laguksen (1741-1819) suomentama ruotsinkielisestä herrnhutilaisten laulukirjasta Zions Sånger. Lagus julkaisi laulukirjan vuonna 1790 nimellä ”Sionin virret, Ruotsista Suomexi käätyt”. 1800-luvun loppuun mennessä tätä laulukirjaa tiedetään julkaistun ainakin 18 painosta, niistä kolme lestadiolaisten toimesta 1880- ja 1890-luvuilla (Timo Holma, 2005, STI).
Lestadiolaisuus laajeni nopeasti moneen suuntaan. Tämä aiheutti kirjavuutta lestadiolaiseen liikkeeseen. Liike säilyi yhtenäisenä lähes 1800-luvun loppuun, tosin jo katekeetta Juhani Raattamaan viimeisenä elinvuosikymmenenä (1890-luku) yhtenäisyyteen tuli vakavia säröjä. Yhtenäinen lestadiolaisuus jäi 1800-luvun puolelle, kun 1900-luvulle tultaessa ja sen alkuvuosikymmeninä lestadiolaisuus jakaantui kolmeen haaraan esikoisiin, uusheräykseen ja vanhoillisiin. Rauhansanalaisuus on ns. vanhoillislestadiolaisuuden haarautumisen seurausta vuodelta 1934.
Levinneisyys
Rauhansanalaisuuden kannatusalueet sijoittuvat Tornionlaakson molemmin puolin, Länsi-Lappiin ja Rovaniemelle. Oulunseutu ja Pohjois-Pohjanmaan rannikko sekä erityisesti Keskipohjanmaa ovat liikkeen keskeisiä alueita. Oma keskittymänsä on ruotsinkielinen rannikko Kokkolan ja Pietarsaaren kohdilla sekä hieman sisämaahan, jonka keskuudessa 1934 hajaantumista ei tapahtunut. Ruotsinkielinen lestadiolaisuus jatkoi yhtenäisenä ja yhdessä suomenkielisen lestadiolaisuuden rauhansanalaisen suunnan kanssa. Helsingissä on rauhansanalaisuutta ollut vuodesta 1934 lähtien. Yhteydet Pohjois-Amerikan rauhansanalaisen kirkkokunnan (ALC) kanssa ovat jatkuneet tiiviinä.
Rauhansanalaisuutta on suomen- ja ruotsinkieliset yhteen lukien vajaat 7000 henkeä. Lisäksi Norjassa Alta-Kokelv seuduilla on useita seurakuntia. Rauhan Sana-lehdellä on 2200 tilaajaa ja Sions Missionstidningillä n. 2250. Hiippakunnista rauhansanalaisuuden toiminta painottuu Oulun- ja Porvoon hiippakuntien alueelle. Edellisen seurakunnissa on ollut kuukausittaista toimintaa 21%.ssa seurakuntia, jälkimmäisen 14%.ssa. Mainittakoon vielä että ruotsinkielinen Laestadianska Fridsföreningarnas Förbund (LFF) on pitänyt Porvoon hiippakunnassa vuosittain n. 100 jumalanpalvelussaarnaa seurakunnissa Etelä-Suomea myöten.
Toiminta
Perustoiminta tapahtuu ”rukoushuoneiden” yhteydessä. Rukoushuoneeseen kokoontuvaa yhteisöä kutsutaan seurakunnaksi. Seurakunnat ovat tahtoneet olla toiminnassaan itsenäisiä, paitsi suhteessa toisiin rukoushuoneisiin myös suhteessa valtionkirkkoon. Seurat kokoavat yhteen kaikki ikäluokat. Nuorisotyö on paikoittain vilkasta ja pyhäkoulutyö kokoaa satoja lapsia. LYRS tekee yhteistä nuorisotyötä Keskipohjanmaan alueella sekä pitää vuosittain yhdestä kahteen rippikoulua. Sisälähetystä tehdään niillä alueilla, joissa ei ole paikallista rukoushuonetta. Ulkolähetystyötä tehdään Virossa ja Venäjällä paikallisseurakuntien työyhteydessä. Maissa on yhteensä viisi lähetiksi luonnehdittavaa täysi- tai osa-aikaista työntekijää. Lisäksi tuetaan taloudellisesti Vuorimaan ja Etiopian lähetystä toisten lähetysjärjestöjen kautta. Toukomettiset-kuoro on koonnut jo pitkään hengellisestä kuoromusiikista kiinnostuneita yhteen.
Rauhan Sana-, Zions Missionstidning- ja vuosittaisen Pohjolan Joulu-lehden lisäksi LYRS ja LFF harjoittavat pienimuotoista kirja- ja äänitekustannustointa. LYRS on ollut mukana myös eri herätysliikkeiden yhteisissä kirjajulkaisuissa. Myydyin julkaisu on ollut vuodesta toiseen Siionin Matkalaulut-laulukirja.
Perusjulistus
Rauhansanalaisessa evankeliumin julistuksessa korostuu synninpäästö ”Jeesuksen nimessä ja veressä”, jossa jokainen katuva saa omistaa syntien anteeksiantamuksen. Rauhansanalaisuus on omantunnon kristillisyyttä, jossa uskovia kehotetaan elämään kuuliaisena Jumalan sanan ohjaamalle omantunnon äänelle. Toinen uskova ei ole toisen yläpuolella, ”olemme kaikki veljiä ja sisaria”. Jumalan sanan auktoriteetti ulottuu yli yksityisen kristityn ja seurakunnan. Usein kuullaan kehoitus, että Raamattu on julistettava ”kokonaisena Jumalan sanana”. Laki ja evankeliumi ovat kumpikin Jumalan sanassa.
Rauhansanalaisuuden kristinoppi lapsi- ja nuorisotyössä on Lutherin Vähä katekismus. Pyhäkoululaiset opettelevat siitä kappaleita ulkoa monin paikoin. Saarnaajat käyttävät lisäksi Isoa katekismusta. Luterilaiset tunnustuskirjatkaan eivät ole kokonaan tuntemattomat. Se löytyy monien saarnamiesten hyllystä.
Julistajina toimivat maallikkosaarnaajat sekä papit. Myös seurakuntalainen, nainen tai mies, nuori tai vanha, saa todistaa, selittää sanaa ja antaa kehotuksia ”penkin päädystä”. Yleensä maallikkosaarnaajat ”kutsutaan” virkaan seurakunnan yhteisen kokouksen toimesta. Tosin saarnaajaksi tulemisessa on kautta aikain ollut kirjontaa, ei ole ollut vain yhtä ainoaa tapaa. Ensimmäiset saarnamiehet kutsui Laestadius Kaaresuvannon seurakunnan paimenena. Ruotsin Lapin visitaattorina hänen työalueeseensa kuului myös tehtävät muiden seurakuntien alueella.
Suhde kirkkoon
Rauhansanalaisten suhde kirkkoon kaksitahoinen. Toisaalta ”isien kirkossa” tahdotaan olla jäseninä ja sen harjoittama diakonia- ja lähetystyö nähdään tarpeellisena, mutta toisaalta sen toimintaan ei olla kaikessa halukkaita liittymään. Muutaman hyvän uudistuksen rinnalla kirkon monet uudistukset nähdään Raamatusta luopumisena, eikä niissä tahdota seurata kirkon esimerkkiä. Monia huolestuttaa kirkon johdon kova asenne sanaan pitäytyviä herätysliikekristittyjä ja pappeja kohtaan. Ruotsinkieliset lähettivät vuonna 2007 Oulun ja Porvoon tuomiokapituleille kirjeen, jossa he sanoivat naispappeuspäätöksen olleen liberaaliteologian aiheuttama epäraamatullinen päätös, josta kirkkoa kutsutaan ”todelliseen parannukseen ja palaamaan Kristuksen antamalle perustalle”. Samalla he ilmaisivat tukensa perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyville papeille ja maallikoille ja edellyttivät kirkon antavan heille tilaa. Myös suomenkielinen puhujainkokous on lausunut kielteisen, ”ei voi tunnustaa”, kantansa naispappeuteen heti naispappeuden toteuduttua vuonna 1986. Tämän lisäksi suuri huoli on kirkon johdon kääntyminen homoseksuaalisuuden harjoittamisen hyväksymisen suuntaan sekä vesitetty julistus. Rauhansanalaisuudessa katsotaan, että kirkkoa hajottaa jokainen sanasta luopuminen.
Rauhansanalaiset haluavat rukoilla kirkon puolesta ja haluavat tukea kaikkia sen Jumalan sanalle uskollisia työntekijöitä. Kriittisyydessäkin halutaan olla Kristuksen rakkaudessa ja totuudessa rakastavia. Rukoushuoneiden suhteet paikallisseurakuntiin ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvät, joskin usein melko etäiset.
Tule mukaan toimintaan!
Ota yhteyttä ja tule Jumalan sanan kuuloon. Voin ohjata sinut paikkakuntaasi lähinnä olevaan rukoushuoneeseen tai ystäväpiiriin. Ovet ovat kaikille, jotka janoavat elämäänsä Jumalan sanan opetusta ja evankeliumin saarnaa. Emme vaadi uusia parannuksia, jos olet kristitty, saat tulla mukaan ja uskoa Kristukseen yhdessä meidän kanssamme. Jos olet tuhlaajapojan tai tuhlaajatyttären teillä, niin tule rohkeasti juttelemaan uskon asioista. Me rukoilemme kanssasi elämääsi Pyhän Hengen johdatusta ja jos sinä haluat kuulla evankeliumin synninpäästön sanoissa, me tahdomme Jumalan johdatuksessa siinäkin palvella. Meidän kanssamme ei tarvitse olla pyhimys, tule sellaisena kuin olet, viisaana tai tyhmänä – mekin olemme viisaita ja tyhmiä Kristuksessa. Ensimmäiset lestadiolaiset saarnamiehet olivat paitsi paikallisseurakunnan työntekijöitä myös entisiä kylän tunnettuja juoppoja, jotka saivat parannuksen armon!
Vesa Pöyhtäri,
pastori, LFF
044-2175 410
vpoyhtari@hotmail.com
Lestadiolaisuus laajeni nopeasti moneen suuntaan. Tämä aiheutti kirjavuutta lestadiolaiseen liikkeeseen. Liike säilyi yhtenäisenä lähes 1800-luvun loppuun, tosin jo katekeetta Juhani Raattamaan viimeisenä elinvuosikymmenenä (1890-luku) yhtenäisyyteen tuli vakavia säröjä. Yhtenäinen lestadiolaisuus jäi 1800-luvun puolelle, kun 1900-luvulle tultaessa ja sen alkuvuosikymmeninä lestadiolaisuus jakaantui kolmeen haaraan esikoisiin, uusheräykseen ja vanhoillisiin. Rauhansanalaisuus on ns. vanhoillislestadiolaisuuden haarautumisen seurausta vuodelta 1934.
Levinneisyys
Rauhansanalaisuuden kannatusalueet sijoittuvat Tornionlaakson molemmin puolin, Länsi-Lappiin ja Rovaniemelle. Oulunseutu ja Pohjois-Pohjanmaan rannikko sekä erityisesti Keskipohjanmaa ovat liikkeen keskeisiä alueita. Oma keskittymänsä on ruotsinkielinen rannikko Kokkolan ja Pietarsaaren kohdilla sekä hieman sisämaahan, jonka keskuudessa 1934 hajaantumista ei tapahtunut. Ruotsinkielinen lestadiolaisuus jatkoi yhtenäisenä ja yhdessä suomenkielisen lestadiolaisuuden rauhansanalaisen suunnan kanssa. Helsingissä on rauhansanalaisuutta ollut vuodesta 1934 lähtien. Yhteydet Pohjois-Amerikan rauhansanalaisen kirkkokunnan (ALC) kanssa ovat jatkuneet tiiviinä.
Rauhansanalaisuutta on suomen- ja ruotsinkieliset yhteen lukien vajaat 7000 henkeä. Lisäksi Norjassa Alta-Kokelv seuduilla on useita seurakuntia. Rauhan Sana-lehdellä on 2200 tilaajaa ja Sions Missionstidningillä n. 2250. Hiippakunnista rauhansanalaisuuden toiminta painottuu Oulun- ja Porvoon hiippakuntien alueelle. Edellisen seurakunnissa on ollut kuukausittaista toimintaa 21%.ssa seurakuntia, jälkimmäisen 14%.ssa. Mainittakoon vielä että ruotsinkielinen Laestadianska Fridsföreningarnas Förbund (LFF) on pitänyt Porvoon hiippakunnassa vuosittain n. 100 jumalanpalvelussaarnaa seurakunnissa Etelä-Suomea myöten.
Toiminta
Perustoiminta tapahtuu ”rukoushuoneiden” yhteydessä. Rukoushuoneeseen kokoontuvaa yhteisöä kutsutaan seurakunnaksi. Seurakunnat ovat tahtoneet olla toiminnassaan itsenäisiä, paitsi suhteessa toisiin rukoushuoneisiin myös suhteessa valtionkirkkoon. Seurat kokoavat yhteen kaikki ikäluokat. Nuorisotyö on paikoittain vilkasta ja pyhäkoulutyö kokoaa satoja lapsia. LYRS tekee yhteistä nuorisotyötä Keskipohjanmaan alueella sekä pitää vuosittain yhdestä kahteen rippikoulua. Sisälähetystä tehdään niillä alueilla, joissa ei ole paikallista rukoushuonetta. Ulkolähetystyötä tehdään Virossa ja Venäjällä paikallisseurakuntien työyhteydessä. Maissa on yhteensä viisi lähetiksi luonnehdittavaa täysi- tai osa-aikaista työntekijää. Lisäksi tuetaan taloudellisesti Vuorimaan ja Etiopian lähetystä toisten lähetysjärjestöjen kautta. Toukomettiset-kuoro on koonnut jo pitkään hengellisestä kuoromusiikista kiinnostuneita yhteen.
Rauhan Sana-, Zions Missionstidning- ja vuosittaisen Pohjolan Joulu-lehden lisäksi LYRS ja LFF harjoittavat pienimuotoista kirja- ja äänitekustannustointa. LYRS on ollut mukana myös eri herätysliikkeiden yhteisissä kirjajulkaisuissa. Myydyin julkaisu on ollut vuodesta toiseen Siionin Matkalaulut-laulukirja.
Perusjulistus
Rauhansanalaisessa evankeliumin julistuksessa korostuu synninpäästö ”Jeesuksen nimessä ja veressä”, jossa jokainen katuva saa omistaa syntien anteeksiantamuksen. Rauhansanalaisuus on omantunnon kristillisyyttä, jossa uskovia kehotetaan elämään kuuliaisena Jumalan sanan ohjaamalle omantunnon äänelle. Toinen uskova ei ole toisen yläpuolella, ”olemme kaikki veljiä ja sisaria”. Jumalan sanan auktoriteetti ulottuu yli yksityisen kristityn ja seurakunnan. Usein kuullaan kehoitus, että Raamattu on julistettava ”kokonaisena Jumalan sanana”. Laki ja evankeliumi ovat kumpikin Jumalan sanassa.
Rauhansanalaisuuden kristinoppi lapsi- ja nuorisotyössä on Lutherin Vähä katekismus. Pyhäkoululaiset opettelevat siitä kappaleita ulkoa monin paikoin. Saarnaajat käyttävät lisäksi Isoa katekismusta. Luterilaiset tunnustuskirjatkaan eivät ole kokonaan tuntemattomat. Se löytyy monien saarnamiesten hyllystä.
Julistajina toimivat maallikkosaarnaajat sekä papit. Myös seurakuntalainen, nainen tai mies, nuori tai vanha, saa todistaa, selittää sanaa ja antaa kehotuksia ”penkin päädystä”. Yleensä maallikkosaarnaajat ”kutsutaan” virkaan seurakunnan yhteisen kokouksen toimesta. Tosin saarnaajaksi tulemisessa on kautta aikain ollut kirjontaa, ei ole ollut vain yhtä ainoaa tapaa. Ensimmäiset saarnamiehet kutsui Laestadius Kaaresuvannon seurakunnan paimenena. Ruotsin Lapin visitaattorina hänen työalueeseensa kuului myös tehtävät muiden seurakuntien alueella.
Suhde kirkkoon
Rauhansanalaisten suhde kirkkoon kaksitahoinen. Toisaalta ”isien kirkossa” tahdotaan olla jäseninä ja sen harjoittama diakonia- ja lähetystyö nähdään tarpeellisena, mutta toisaalta sen toimintaan ei olla kaikessa halukkaita liittymään. Muutaman hyvän uudistuksen rinnalla kirkon monet uudistukset nähdään Raamatusta luopumisena, eikä niissä tahdota seurata kirkon esimerkkiä. Monia huolestuttaa kirkon johdon kova asenne sanaan pitäytyviä herätysliikekristittyjä ja pappeja kohtaan. Ruotsinkieliset lähettivät vuonna 2007 Oulun ja Porvoon tuomiokapituleille kirjeen, jossa he sanoivat naispappeuspäätöksen olleen liberaaliteologian aiheuttama epäraamatullinen päätös, josta kirkkoa kutsutaan ”todelliseen parannukseen ja palaamaan Kristuksen antamalle perustalle”. Samalla he ilmaisivat tukensa perinteiseen virkakäsitykseen pitäytyville papeille ja maallikoille ja edellyttivät kirkon antavan heille tilaa. Myös suomenkielinen puhujainkokous on lausunut kielteisen, ”ei voi tunnustaa”, kantansa naispappeuteen heti naispappeuden toteuduttua vuonna 1986. Tämän lisäksi suuri huoli on kirkon johdon kääntyminen homoseksuaalisuuden harjoittamisen hyväksymisen suuntaan sekä vesitetty julistus. Rauhansanalaisuudessa katsotaan, että kirkkoa hajottaa jokainen sanasta luopuminen.
Rauhansanalaiset haluavat rukoilla kirkon puolesta ja haluavat tukea kaikkia sen Jumalan sanalle uskollisia työntekijöitä. Kriittisyydessäkin halutaan olla Kristuksen rakkaudessa ja totuudessa rakastavia. Rukoushuoneiden suhteet paikallisseurakuntiin ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvät, joskin usein melko etäiset.
Tule mukaan toimintaan!
Ota yhteyttä ja tule Jumalan sanan kuuloon. Voin ohjata sinut paikkakuntaasi lähinnä olevaan rukoushuoneeseen tai ystäväpiiriin. Ovet ovat kaikille, jotka janoavat elämäänsä Jumalan sanan opetusta ja evankeliumin saarnaa. Emme vaadi uusia parannuksia, jos olet kristitty, saat tulla mukaan ja uskoa Kristukseen yhdessä meidän kanssamme. Jos olet tuhlaajapojan tai tuhlaajatyttären teillä, niin tule rohkeasti juttelemaan uskon asioista. Me rukoilemme kanssasi elämääsi Pyhän Hengen johdatusta ja jos sinä haluat kuulla evankeliumin synninpäästön sanoissa, me tahdomme Jumalan johdatuksessa siinäkin palvella. Meidän kanssamme ei tarvitse olla pyhimys, tule sellaisena kuin olet, viisaana tai tyhmänä – mekin olemme viisaita ja tyhmiä Kristuksessa. Ensimmäiset lestadiolaiset saarnamiehet olivat paitsi paikallisseurakunnan työntekijöitä myös entisiä kylän tunnettuja juoppoja, jotka saivat parannuksen armon!
Vesa Pöyhtäri,
pastori, LFF
044-2175 410
vpoyhtari@hotmail.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)