Rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne
Kirkkovuoden loppu
Kirkkovuodessa elämme nyt viimeisten tapahtumien aikaa. Kirkolliset tekstit puhuvat vainoista, ahdistuksista ja koettelemuksista. Eräässä tämän ajan teksteistä Jeesus antaa kuitenkin yllättävän kehotuksen: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä." Luuk. 21:28
Tiedemiesten arvion mukaan kasvihuoneilmiön seurauksena luonnonilmiöt kärjistyvät, myrskyt ja lämpöaallot lisääntyvät ja voimistuvat. Merenpinta kohoaa 1-3 metriä, mikäli napajäätiköt sulavat ja satoja miljoonia ihmisiä joutuu kodittomiksi ja nälkäpakolaisiksi…
Huolestuttavia uutisia. Kukapa ei huolestuisi, kun saa lukea tuollaista. Toisaalta, kaikki tämä on ennustettu jo aikaisemmin. Herramme Kristus puhui opetuslapsilleen luonnonolojen kärjistymisen olevan yksi merkki hänen tulemistaan edeltävistä tapahtumista. Herramme tulemuksen edellä eivät kristittyjä kohtaa siis ainoastaan Jumalan sanan ja Kristuksen nimen saarnaamisesta johtuva vaino, vaan me joudumme myös kärsimään koko ihmiskunnan mukana luonnonolojen muutoksista.
Kristittyinä emme kuitenkaan tahdo alistua vainolle ja pelolle. Vihollinen tahtoo, että painaisimme päämme, emme enää saarnaisi parannusta ja syntien anteeksiantamusta Kristuksessa kaikelle kansalle. Herramme vastaus pelon ja vainon lisääntymisen alla on: ”Rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne!” Ei anneta pelolle sijaa. Jumalan on kaikki valta, hänen ovat luonnonolot, hänen valtansa alla ovat maan mahtavat, hän rohkaisee ja tukee seurakuntaansa myös viimeisissä taisteluissa. Saarnataan Kristusta julkisuudessa, kaduilla, tämän ajan areiopageilla ja saarnahuoneissa ja kirkoissa. Kehotetaan ihmisiä parannukseen, luopumaan pahoista teoistaan ja uskomaan Kristukseen.
Vihollisista viimeinen
Marraskuu on ”kuoleman kuukausi”. Luonto ympärillämme kuolee, lehdet putoavat puista ja järvet jäätyvät. Luonto vetäytyy kuolon uneen herätäkseen jälleen uuden auringon paisteeseen keväällä. Silloin taas purot solisevat, linnut laulavat, vihreää ilmestyy puihin ja pensaisiin.
Vastatessaan Pietarille Jeesus sanoi seurakunnastaan, että ”helvetin portit eivät sitä voita”. Kuoleman edessä voimme rohkaista itseämme, sillä että kuolema ja tuonela ovat vihollisia, jotka Kristus on jo voittanut. Hänet haudattiin, hän saarnasi vankeudessa oleville hengille, ja astui ylös kirkkauteen. Maanpäälliset ahdistukset eivät ole ne suurimmat koettelemukset. Kuolema on viimeinen vihollinen. Mutta senkin on Herra Kristus voittanut. Hän sanoo Ilmestyskirjassa: ”Minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” Ilm. 1:18.
Olemme saattaneet rakkaitamme kuoleman rajan yli. On koittanut eron aika. Kristityn ihmisen kuolemassa on kuitenkin aina mukana puheissa ja lauluissa jälleen näkemisen toivo. Emme sano ”hyvästi” vaan sanomme ”näkemiin”. Kerran saamme nähdä rakkaamme ja uskonystävämme kirkkauden rannalla paremmassa ilmassa.
Rakas ystävä, pidä usko loppuun asti. Rukoile Herraamme Kristusta saattamaan sinua taivaan kotiin asti. Koetuksissa rohkaise itseäsi sanalla, joka uskonpuhdistaja Martti Lutherille oli tärkeä Jumalan lupaus, ”Herra on minun kallioni”. Itsessämme me olemme vain heikkoja ja häilyviä kilvoittelijoita, mutta emme panekaan voimaamme ja turvaamme itseemme, vaan pakenemme heikkoina uskovina vahvan kallion turviin. Kristus on meidän kalliomme, hän täytti lain, hankki meille puhtaan vanhurskauden ja sovitti syntimme Golgatan ristillä. Tälläkin hetkellä jäämme uskomaan itsemme pahana pyhäksi Jeesuksen nimen ja veren turvissa.
Siunattua kirkkovuoden päätöstä sinulle evankeliumin ystävä!
Jumalan rauhalla, Vesa Pöyhtäri
Muutamia poimintoja matkalta
-Varhaisnuorten leiri pidettiin viime viikonloppuna Himangan Ruonalla. Himangan seurakunta ja -Rauhan Sana olivat mukana järjestelyissä. Leirillä oli mukana neljä isää ja yksitoista varhaisnuorta. Minulla oli apuna nuorisotyönohjaaja Markus Lindell Himangan seurakunnasta. Meitä avustivat emännät Anne Kivelä ja Leena Annala. Leirin teema oli luominen. Varhaisnuorilla tämä aihe tulee esille koulun oppimateriaalissa ja halusimme tukea nuoria luomisuskossa. Jumala on luonut tämän kaiken, luomakunta suorastaan julistaa Herran tekoja. Nuorilla oli myös napakoita kysymyksiä dinosauruksista, ihmisen kehittymisestä apinasta jne. Saimme todeta, että todistusaineisto todistaa luomakunnan pääryhmien samanaikaisuudesta ja rinnakkaisuudesta. Leena Annala kuljetti lapsia luontorasteilla ja keskusteli heidän kanssaan päivän aiheesta. Leenan mukaan nuorilla oli hyviä kysymyksiä. Totesimme yhdessä, että tällaiselle työlle on todella tarvetta.
-Oulun Rauhan Sanassa olen jatkamassa Risto Jämsän työtä lähetyspiirissä. Piiri kokoontuu joka toinen keskiviikko. Kudomme sukkia (minä en osaa) Viron Injun lastenkodin lapsille joululahjaksi ja keräämme kahvikolehdin LYRS:n Viron työlle. Samassa yhteydessä käymme myös läpi lapsuutemme oppikirjaa, Vähää Katekismusta. Olen alustanut aiheesta lyhyesti ja sitten olemme yhdessä keskustelleet. Tammikuusta tulevat myös muut saarnamiehet mukaan.
-Lokakuun 11. päivä oli erityinen juhla. Silloin vihittiin Raution Pappilanpuiston rukoushuone käyttöön. Kirkkoherra Junttila vihki ja minä sain avustaa. Halusimme juhlistaa tilaisuutta pukeutumalla valkoisiin kirkkovaatteisiin. Kullervo Niemelä piti historiikin Raution rukoushuoneiden vaiheista. LFF ja usea rukoushuone oli lähettänyt edustajansa ja he toivat lahjansa uudelle Herran huoneelle. Erityisesti Kalajoen uskonystävien lahja, öljyvärillä maalattu taulu L.L. Laestadiuksesta jäi mieleen. LFF lahjoittama ”Saarnaajan huoneentaulun” jonka rukous löytyy Vanhasta Wirsikirjasta, oli varsin puhutteleva sekin.
Rukousaiheita:
Jumalan lasten keskinäinen rakkaus ja yhteys.
Toukomettisen syysseurat tulevana viikonloppuna.
LFF työn puolesta.
LYRS:n työn puolesta.
Kiitosaiheena varhaisnuorten leiri Himangalla (muistamme myös jalkaansa loukannutta ystävää).
Merijärven jumalanpalvelus ja seurat tulevana viikonloppuna.
Rovaniemen opiskelijailta ja seurat.
Kiimingin seurat.
Viron matka.
Oulun lähetyspiiri ja katekismusopetustoiminta.
Katekismustyöskentely ja tuntien valmistelu.
Kirjaprojekti ”Kristus vanhassa testamentissa”.
Kevätkauden tilaisuuksien järjestyminen.
Kannatusrengaskatsaus
Tällä hetkellä kannatusrenkaaseen kuuluu n. 195 jäsentä. Kiitos Jumalalle siitä. Tavoitteemme on 250 jäsentä. Jos sinulla on ystäviä tai tuttuja, jotka etsivät esirukous- ja tukikohdetta, kerro tästä toiminnasta LFF:n kanssa. Tukitilille on tullut maksuja säännöllisesti niin, että toiminta on mahdollista. Auton renkaat ja junan rattaat on nyt pyörineet evankeliumin asialla kolmatta kuukautta. Minulle tämä on Jumalan johdatus ja suuri armo.
Tukitili:
LFF ry./Vesa Pöyhtärin tukiryhmä
106530-223499
viite 13
Yhteystiedot:
Vesa Pöyhtäri, vpoyhtari@hotmail.com, blogi: www.vesapoyhtari.blogspot.com
Raitalantie 3
90650 Oulu
maanantai 10. marraskuuta 2008
keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Esirukkousaiheita
Pyydän esirukouksia seuraavien tilenteisen puolesta:
-Isien ja varhaisnuorten leiri Himangan Ruonalla 7.-8.11. Rukoile, että kaikki meninsi hyvin, että Jumalan sanan avautuisi. Pyydetään myös, etei sattuisi mitään haavereita.
-Toukomettisen lähetyspiirin iltojen (joka toinen keskiviikko) ja niissä pidettävien katekismus-tutkistelujen ja iltahartauden puolesta.
-Vahnhainkotihartauksien puolesta Oulussa ja muuallakin.
-Merijärven jumalanpalveluksen ja seurojen puolesta. Että sana koskettaisi ja lohduttaisi seurakuntaa.
-Rovaniemen EO.n illan puolesta, joka pidetään 18.11.
-Rovaniemen seurojen puolesta 23.11. tuomiosunnuntaina.
-Kiimingin seurojen puolesta 30.11.
-Viron lähetysmatkan puolesta 6.-7.12.
-Turun seurojen järjestymisen ja seurojen puolesta 7.12.
-Toukomettisen joulujuhlan puolesta sekä Toukomettisen työn puolesta laajemminkin, etä Herran sana saisi meitä yhdistää, ravita, kutsua ja parantaa. Että rakkaus lisääntyisi ja yhdessä toimiminen.
-Isien ja varhaisnuorten leiri Himangan Ruonalla 7.-8.11. Rukoile, että kaikki meninsi hyvin, että Jumalan sanan avautuisi. Pyydetään myös, etei sattuisi mitään haavereita.
-Toukomettisen lähetyspiirin iltojen (joka toinen keskiviikko) ja niissä pidettävien katekismus-tutkistelujen ja iltahartauden puolesta.
-Vahnhainkotihartauksien puolesta Oulussa ja muuallakin.
-Merijärven jumalanpalveluksen ja seurojen puolesta. Että sana koskettaisi ja lohduttaisi seurakuntaa.
-Rovaniemen EO.n illan puolesta, joka pidetään 18.11.
-Rovaniemen seurojen puolesta 23.11. tuomiosunnuntaina.
-Kiimingin seurojen puolesta 30.11.
-Viron lähetysmatkan puolesta 6.-7.12.
-Turun seurojen järjestymisen ja seurojen puolesta 7.12.
-Toukomettisen joulujuhlan puolesta sekä Toukomettisen työn puolesta laajemminkin, etä Herran sana saisi meitä yhdistää, ravita, kutsua ja parantaa. Että rakkaus lisääntyisi ja yhdessä toimiminen.
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Seuroissa Ähtävällä Oulussa!
Olen ollut tämän viikonlopun Ähtävän seuroissa Pietarsaaren kupeessa Oulussa. Että mitäh! Menikö jotakin väärin. Jäivätkö maantidon tunnit käymättä, vai jäikö fysiikan tunneista juuri se tunti puuttumaan, jossa kerrottiin kappaleiden liikkumisen ja ajan suhteista.
Ei jäänyt. Meidän kyllä piti mennä fyysisestikin paikalle, mutta virus kaatoi petiin koko perheen ja oman seurapuheenikin sunnuntaina jouduin perumaan. Mutta Ähtävällä olimme, Skypen kautta.
Internet avaa mahdollisuuksia niille kristityille ja muillekin, jotka jostakin erityisestä syystä eivät voi päästä paikalla kuulemaan Jumalan sanaa. Olimme online mukana koko ajan, kuulimme veljien Erling, Tuomas, Stig-Erik, Timo ja monta muuta taittavan sanan rieskaa.
Ja täytyy sanoa, hyvät olivat seurat. Taivas tuli matalalle, aivan lähelle.
Tarjontaa voisi vieläkin parantaa. Meidän tapauksessamme eräs sukulainen soitti meille kotoaan tietokoneen ohjelmalla ja pani radionsa kautta tulevat seurat kuulumaan tietokoneen mikrofonin kautta. Meitä oli sillä kertaa mukana kaksi kuulijaa. Yhdysvalloissa oli nettijärjestelmä, jossa voi useampi kerralla liittyä kuulemaan jumalanpalvelusta online. Sen lisäksi oli myös talletettujna saarnoja, joista moni myös videoina.
LFF. Miten se olisi jos sieltä löytyisi nuorista joku nettiosaaja, joka laittaisi tekniikan valmiiksi eri rukoushuoneille ja LFF:n kotisivuille. Saisi väki Helsingissä, Ruotsissa, Norjassa ja Amerikassa liittyä kuulijoiden joukkoon.
Saavuttavuutta lisäisi edelleen se, että saarnaajamme, jotka nyt kiertävät pitkin Porvoon hiippakuntaa, jakaisivat tapaamilleen seurakunnille ja ihmisille pieniä kortteja, joissa olisi palvelun internet osoite. Näin tieto nettipalvelusta lisääntyisi.
Ei jäänyt. Meidän kyllä piti mennä fyysisestikin paikalle, mutta virus kaatoi petiin koko perheen ja oman seurapuheenikin sunnuntaina jouduin perumaan. Mutta Ähtävällä olimme, Skypen kautta.
Internet avaa mahdollisuuksia niille kristityille ja muillekin, jotka jostakin erityisestä syystä eivät voi päästä paikalla kuulemaan Jumalan sanaa. Olimme online mukana koko ajan, kuulimme veljien Erling, Tuomas, Stig-Erik, Timo ja monta muuta taittavan sanan rieskaa.
Ja täytyy sanoa, hyvät olivat seurat. Taivas tuli matalalle, aivan lähelle.
Tarjontaa voisi vieläkin parantaa. Meidän tapauksessamme eräs sukulainen soitti meille kotoaan tietokoneen ohjelmalla ja pani radionsa kautta tulevat seurat kuulumaan tietokoneen mikrofonin kautta. Meitä oli sillä kertaa mukana kaksi kuulijaa. Yhdysvalloissa oli nettijärjestelmä, jossa voi useampi kerralla liittyä kuulemaan jumalanpalvelusta online. Sen lisäksi oli myös talletettujna saarnoja, joista moni myös videoina.
LFF. Miten se olisi jos sieltä löytyisi nuorista joku nettiosaaja, joka laittaisi tekniikan valmiiksi eri rukoushuoneille ja LFF:n kotisivuille. Saisi väki Helsingissä, Ruotsissa, Norjassa ja Amerikassa liittyä kuulijoiden joukkoon.
Saavuttavuutta lisäisi edelleen se, että saarnaajamme, jotka nyt kiertävät pitkin Porvoon hiippakuntaa, jakaisivat tapaamilleen seurakunnille ja ihmisille pieniä kortteja, joissa olisi palvelun internet osoite. Näin tieto nettipalvelusta lisääntyisi.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Isien ja Varhaisnuorten leiri lähestymässä
Himangan seurakunnan ja Himangan Rauhan Sanan leiri Ruonan leirikeskuksessa 7.-8.10.2008. Leiri alkaa klo 18.30 ja päättyy la klo 18.00. Tule mukaan kokemaan yhdessäoloa hyvässä ilmapiirissä. Leirin teemana on "Luominen". Tutustumme Raamatun luomiskertomuksiin alustusten ja keskustelujen avulla.
Varhaisnuorten tarpeita ei myöskään ole unohdettu. Ohjelmassa on nuotioroihun rakentamista, action-ohjelmaa eri tavoin, taskulamppuhippaa pimeässä leirikeskuksessa, ja tietysti makkaranpaistoa ja saunomista.
Leirin hinta: aik. 20 e, lapset 10 e.
Ilmoittaudu allekirjoittaneelle vpoyhtari@hotmail.com 3.11. mennessä.
Yhteistyöterveisin
Vesa Pöyhtäri
Varhaisnuorten tarpeita ei myöskään ole unohdettu. Ohjelmassa on nuotioroihun rakentamista, action-ohjelmaa eri tavoin, taskulamppuhippaa pimeässä leirikeskuksessa, ja tietysti makkaranpaistoa ja saunomista.
Leirin hinta: aik. 20 e, lapset 10 e.
Ilmoittaudu allekirjoittaneelle vpoyhtari@hotmail.com 3.11. mennessä.
Yhteistyöterveisin
Vesa Pöyhtäri
maanantai 20. lokakuuta 2008
Arkkipiispa homoseksualismista, Youtube
Arkkipiispa Vanagsin alustus Paastonajan kirkkopäivillä 2008 homoseksualismista. Videot on kuvannut Klaus Hildén ja tulkkina toimii Timo Keskitalo. Luento on leikattu kolmeen kymmenen minuutin pätkään. Pyrin leikkaamaan luennon niin, että kaikki osat ovat mielekkäitä kokonaisuuksia.
Osa 1/3: http://www.youtube.com/watch?v=vmZB26BmMDg
Osa 2/3: http://www.youtube.com/watch?v=4NdaY9yaeZQ
Osa 3/3: http://www.youtube.com/watch?v=zPAeDpPpbPs
Osa 1: Homoliikkeen yhteiskunnallinen ohjelma. Raamatun kohtientarkastelua.
Osa 2: Homoseksuaalinen taipumus ja antiikki.
Osa 3: Kirkon tehtävä lain ja evankeliumin saarnaajana
Katsokaapa! Rautaisannos tietoa ja pastoraalista huolenpitoa tältä Jumalan mieheltä.
Wille Huuskonen. Paavalin synodi.
Osa 1/3: http://www.youtube.com/watch?v=vmZB26BmMDg
Osa 2/3: http://www.youtube.com/watch?v=4NdaY9yaeZQ
Osa 3/3: http://www.youtube.com/watch?v=zPAeDpPpbPs
Osa 1: Homoliikkeen yhteiskunnallinen ohjelma. Raamatun kohtientarkastelua.
Osa 2: Homoseksuaalinen taipumus ja antiikki.
Osa 3: Kirkon tehtävä lain ja evankeliumin saarnaajana
Katsokaapa! Rautaisannos tietoa ja pastoraalista huolenpitoa tältä Jumalan mieheltä.
Wille Huuskonen. Paavalin synodi.
torstai 9. lokakuuta 2008
Jari ja Markus omantunnon kristittyinä
Kirkollinen ilmapiiri kovenee koko ajan. Turun hiippakunta on jatkanut kovaa linjaansa. Kaksi kilvoittelevaa pappisveljeämme, Jari Rankinen ja Markus Malmivaara Vammalan seurakunnasta, ovat nyt saaneet rangaistuksensa. Heidän syytteensä oli sama kuin minulla, eli he eivät voineet mennä alttarille yhdessä naispapin kanssa toimittamaan jumalanpalvelusta. Jalat varmasti olisivat heidät sinne asti kantaneet ja he olisivat hoitaneet työn miehuullisesti. Mutta sydän - omatunto - ei päästänyt.
Kristinusko on ollut aina omantunnon kristillisyyttä. Omatunto on noteerattu aina korkealle. Kerrotaan englantilaisesta kirkonmiehestä, joka oli Rooman paavin hovissa ja kardinaalit olivat ryhmittyneet paavin ympärille. Jokaisen kardinaalin oli vuorollaan kohotettava malja ja lausuttava "paaville". Kun tuli englantilaisen vuoro, hän kohotti maljan ja lausui: "Ensin omalletunnolle, sitten paaville".
Me emme kohota maljoja, se ei kuulu suomalaiseen tapaan. Mutta on meillä opittavaa tältä englantilaiselta, John Henry Newmanilta. Omatunto on ensin. Mutta ei suinkaan mikä tahansa omatunto, kenenkään omatunto ei ole erehtymätön. Siksi kukaan ei voi piiloutua omantuntonsa taakse sanoen, ettei se ja se Raamatun vastustaisuuteni ole minulle syntiä, koska omatuntoni ei soimaa. Ei näin. Sen sijaan meitä on tarkoin opetettu, että Jumala puhuu omassatunnossa Jumalan sanan mukaisesti. Muu ääni on siellä ihmisen omaa keksintöä.
Palaamme Jariin ja Markukseen. Heidän oppi-isänsä tässä kieltäytymisessä oli Martti Luther, ja sitä kautta apostolinen vanha Kirkko. Lutherilta vaadittiin tuomioistuimessa vain pienen pientä tekoa - että hän lausuisi "revoco" , peruutan, ja suostuisi näin kannattamaan löytämäänsä raamatullista evankeliumin oppia vain sydämessään eikä toisi sitä enää julki toisille. Tiedämme kaikki, ettei hän perunut, vaan pysyi kirjojensa kannalla - "Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon". Hän ei voinut peruuttaa yhtään kirjoitustaan, sillä niiden ei voitu osoittaa olevan Jumalan sanan vastaisia. Lutherin toiminta opettaa meille sitä sa´maa mitä apostoli Jaakob - usko tulee julki teoissa, sillä "ilman tekoja on usko kuollut".
Kun pastorit ajetaan ulos, kuka hoitaa sitä Kristuksen laumaa Vammalassa, joka haluaa elää jumalanpalveluselämää sanan mukaisesti? Tämä on kysymys, johon Turun hiippakunta ei voine vastata ilman, että se ottaa päätöksensä takaisin. Joka tapauksessa Jumalan omat eivät jää hoitoa vaille, rikas isä hoitaa niin paimenet kuin laumankin.
Rukoilemme Jarin, Markuksen ja Vammalan seurakunnan kanssa ja puolesta Lutherin sanoin:
Me kiitämme sinua, rakas Jumala,
että saamme kuulua niiden joukkoon,
jotka ovat sinun omiasi.
Me tiedämme, että meillä on sinun sanasi
ja että meitä sen takia vainotaan ja koko
maailma on sen takia meidän vihollisemme.
Siksi me olemme aivan varmoja siitä,
että kuulumme sinun laumaasi.
Se lauma on perivä iankaikkisen elämän.
Amen.
Kristinusko on ollut aina omantunnon kristillisyyttä. Omatunto on noteerattu aina korkealle. Kerrotaan englantilaisesta kirkonmiehestä, joka oli Rooman paavin hovissa ja kardinaalit olivat ryhmittyneet paavin ympärille. Jokaisen kardinaalin oli vuorollaan kohotettava malja ja lausuttava "paaville". Kun tuli englantilaisen vuoro, hän kohotti maljan ja lausui: "Ensin omalletunnolle, sitten paaville".
Me emme kohota maljoja, se ei kuulu suomalaiseen tapaan. Mutta on meillä opittavaa tältä englantilaiselta, John Henry Newmanilta. Omatunto on ensin. Mutta ei suinkaan mikä tahansa omatunto, kenenkään omatunto ei ole erehtymätön. Siksi kukaan ei voi piiloutua omantuntonsa taakse sanoen, ettei se ja se Raamatun vastustaisuuteni ole minulle syntiä, koska omatuntoni ei soimaa. Ei näin. Sen sijaan meitä on tarkoin opetettu, että Jumala puhuu omassatunnossa Jumalan sanan mukaisesti. Muu ääni on siellä ihmisen omaa keksintöä.
Palaamme Jariin ja Markukseen. Heidän oppi-isänsä tässä kieltäytymisessä oli Martti Luther, ja sitä kautta apostolinen vanha Kirkko. Lutherilta vaadittiin tuomioistuimessa vain pienen pientä tekoa - että hän lausuisi "revoco" , peruutan, ja suostuisi näin kannattamaan löytämäänsä raamatullista evankeliumin oppia vain sydämessään eikä toisi sitä enää julki toisille. Tiedämme kaikki, ettei hän perunut, vaan pysyi kirjojensa kannalla - "Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon". Hän ei voinut peruuttaa yhtään kirjoitustaan, sillä niiden ei voitu osoittaa olevan Jumalan sanan vastaisia. Lutherin toiminta opettaa meille sitä sa´maa mitä apostoli Jaakob - usko tulee julki teoissa, sillä "ilman tekoja on usko kuollut".
Kun pastorit ajetaan ulos, kuka hoitaa sitä Kristuksen laumaa Vammalassa, joka haluaa elää jumalanpalveluselämää sanan mukaisesti? Tämä on kysymys, johon Turun hiippakunta ei voine vastata ilman, että se ottaa päätöksensä takaisin. Joka tapauksessa Jumalan omat eivät jää hoitoa vaille, rikas isä hoitaa niin paimenet kuin laumankin.
Rukoilemme Jarin, Markuksen ja Vammalan seurakunnan kanssa ja puolesta Lutherin sanoin:
Me kiitämme sinua, rakas Jumala,
että saamme kuulua niiden joukkoon,
jotka ovat sinun omiasi.
Me tiedämme, että meillä on sinun sanasi
ja että meitä sen takia vainotaan ja koko
maailma on sen takia meidän vihollisemme.
Siksi me olemme aivan varmoja siitä,
että kuulumme sinun laumaasi.
Se lauma on perivä iankaikkisen elämän.
Amen.
lauantai 4. lokakuuta 2008
Ystäväkirje 2
Jumalan terve!
Ensimmäinen kuukausi tässä tehtävässä on takana. On hyvä ja kiitollinen mieli. Tehtäviä on ollut sopivasti viikolla ja viikonloppuna jopa Altaa myöden, josta olet jo saattanut lukeakin blogissani, www.vesapoyhtari.blogspot.com.
Taipuisa viisaus
Viime kesänä Detroit Laken tilpehöörikaupassa selailin hyllyjä ja katseeni osui myytävänä olevaan messinkiseen ”huoneentauluun”. Messinkilevylle oli painettu kaikkien lännenmiesten isä John Wayne, ja hänen suuhunsa lause ”A man’s gotta do what a man’s gotta do” - miehen on tehtävä se mikä miehelle kuuluu. Ilme oli tietysti jäätä ja rautaa. Ostin levyn matkamuistoksi. Oliko se Jumalan johdatusta, mutta en löytänyt sitä enää matkatavaroiden joukosta palattuamme takaisin Suomeen.
Pyhä Henki ilmoittaa meille pyhän Jaakobin kautta: ”Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.” Jaak. 3:17. Olen joskus opettanut tästä aiheesta. Olen asettanut tämän tekstin vastakkain sen ajattelun kanssa, joka on meille kaikille tuttu ja meitä lähellä—siis tuo lännenmiesmentaliteetti, jolla mennään vaikka läpi harmaan kiven, oli se oikein tai väärin. Kukapa tässä Euroopan amerikkalaisimmassa maassa tahtoisi olla muuta kuin länkkäri. Apostolin taipuisuus ja lännen miehen taipumattomuus ovat kuitenkin kotoisin eri maista. Ensimmäinen on tehty taivaassa.
Apostolinen taipuisuus on taivaassa tehtyä. Uskon oppimme pääarkkitehti, pyhä Jumala, Herra Sebaot, sotajoukkojen Jumala, tahtoo meidän olevan taipuisia! Siihen kätkeytyy Jumalan viisaus. Jos olisimme lasipatsaita, tai karaistua terästä, kestäisimme paljon ja pysyisimme tukevasti paikallamme tuulessa ja tuiskussa. Mutta kun vastustus kasvaa liian suureksi me murrumme kappaleiksi.
Taipuisa viisaus kestää, sillä sillä on varaa taipua. Ei se kuitenkaan mitään löperöviisautta ole. Löperöviisaus ei ole taipuisaa vaan velttoa, eikä sellaisesta ole apua Jumalan valtakunnan työssä. Sellainen viisaus suhmuroi, saastuttaa itseensä valhetta, rakentaa puolitotuuksiin ja pelaa suhdanteiden varassa. Sanalla sanoen se on päivänpolitiikkaa—jopa päiväperhonpolitiikkaa. Mutta ”ylhäälta tuleva viisaus on ensiksikin puhdas”. Se ei saastuta itseensä maallista viisautta, ei oikean tien ylihurskaalta eikä alihurskaalta puolelta, sillä se on ylhäältä tulevaa. Se on annettu totuus, jonka varassa voi mennä kuolemaankin, eikä helvetin portit sitä voita. Sellaisesta puhtaasta viisaudesta kertoo meille pyhä Paavali. Hän oli julistanut Galatiassa puhtaan evankeliumin. Toiset olivat sen muuttaneet, sekoittaneet siihen ihmismielipiteitä, vaikkakin hurskaita ja jumalisia. Kuultuaan tästä hänen kirjeensä sisältö opettaa meitä millä tavalla pyhä ja paha viisaus sopii yhteen leiliin. Hän toivoo jopa itsensä kirotuksi, jos hän saarnaisi muuta evankeliumia, kuin mikä annettu on. Puhdasta ja ylhäältä annettua ei saa sekoittaa ihmisoppeihin. Toiseksi se on ”rauhaisa”. Tässä saisimme kaikki ottaa mallia. Viisaudella ei ole hätä, se saa olla rauhaisa, antaa maailman huseerata ja heilua, Jumalan viisaus se vain pysyy. Jumalan sanan viidaudesta käsin käydessämme keskusteluihin toistemme kanssa, ei sävy tarvitse olla hyökkäävä, raivoisa, painostava, vaan se saa olla rauhaisa. Se saa nojautua ennen kirjoitettuun Jumalan sanan ilmoitukseen, ja oppia lisää, jos sanan rikkauksista avautuu uusia asioita. Ja paljon meillä on vielä toisiltamme opittavaa opissa, uskossa ja kilvoittelussa. Ei ole valmista Jumalan lasta, vaikka sana ja viisaus on ollut valmis ja meille ilmoitettu jo pian 2000 vuotta. Ja seuraavaksi Jumalan antama viisaus on ”lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.” Voi, kunpa saisin itseeni nuo aivan sydämeen saakka kirjoitettua! Ihana lista ihania sanoja. Pyydetään Jumalalta, viisauden lähteeltä armoa saada näitä sulattaa itseemme ja kohtaamisiimme”
Jumalan rauhalla
Vesa Pöyhtäri
Soittelehan, niin järjestetään seuroja!
Esirukouslista
Rauhan Sanan ja LFF seurojen puolesta.
Lähetystyömme puolesta Virossa, Inkerissä ja Vuorimaassa.
Suomen kansan heräämisen puolesta.
Uskovien nuorten puolesta, että jaksaisivat uskoa syntisten vapahtajaan ja tunnustaa uskoaan.
Varhaisnuorten uskossa kasvamisen puolesta.
Kotien ja perheiden puolesta.
Raamatunopetustilanteiden puolesta Oulussa, Helsingissä, Rautiossa, Himangalla, Ähtävällä ja Rovaniemellä.
Rauhansanalaisuuden keskinäisen rakkauden puolesta.
Evankeliumin työn puolesta kirkossamme, muissa kirkoissa ja kaikkialla maailmassa.
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt reilut 170. Lopullinen tavoitteemme on n. 200-250 jäsentä. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Syyskuussa palkka voitiin maksaa melkein kokonaan, kiitos Herralle!
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse. Yksi tapa on jakaa 5000 tukijamäärällä (5000: 150 = 33 euroa).
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 , viitenumero: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät kohdan ”Tili”.
Pyrimme kertomaan kuukausittain kertyneistä varoista.
Vesan tukiryhmä: Tapani Vähäkangas, Pekka Kyösti...
Ensimmäinen kuukausi tässä tehtävässä on takana. On hyvä ja kiitollinen mieli. Tehtäviä on ollut sopivasti viikolla ja viikonloppuna jopa Altaa myöden, josta olet jo saattanut lukeakin blogissani, www.vesapoyhtari.blogspot.com.
Taipuisa viisaus
Viime kesänä Detroit Laken tilpehöörikaupassa selailin hyllyjä ja katseeni osui myytävänä olevaan messinkiseen ”huoneentauluun”. Messinkilevylle oli painettu kaikkien lännenmiesten isä John Wayne, ja hänen suuhunsa lause ”A man’s gotta do what a man’s gotta do” - miehen on tehtävä se mikä miehelle kuuluu. Ilme oli tietysti jäätä ja rautaa. Ostin levyn matkamuistoksi. Oliko se Jumalan johdatusta, mutta en löytänyt sitä enää matkatavaroiden joukosta palattuamme takaisin Suomeen.
Pyhä Henki ilmoittaa meille pyhän Jaakobin kautta: ”Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.” Jaak. 3:17. Olen joskus opettanut tästä aiheesta. Olen asettanut tämän tekstin vastakkain sen ajattelun kanssa, joka on meille kaikille tuttu ja meitä lähellä—siis tuo lännenmiesmentaliteetti, jolla mennään vaikka läpi harmaan kiven, oli se oikein tai väärin. Kukapa tässä Euroopan amerikkalaisimmassa maassa tahtoisi olla muuta kuin länkkäri. Apostolin taipuisuus ja lännen miehen taipumattomuus ovat kuitenkin kotoisin eri maista. Ensimmäinen on tehty taivaassa.
Apostolinen taipuisuus on taivaassa tehtyä. Uskon oppimme pääarkkitehti, pyhä Jumala, Herra Sebaot, sotajoukkojen Jumala, tahtoo meidän olevan taipuisia! Siihen kätkeytyy Jumalan viisaus. Jos olisimme lasipatsaita, tai karaistua terästä, kestäisimme paljon ja pysyisimme tukevasti paikallamme tuulessa ja tuiskussa. Mutta kun vastustus kasvaa liian suureksi me murrumme kappaleiksi.
Taipuisa viisaus kestää, sillä sillä on varaa taipua. Ei se kuitenkaan mitään löperöviisautta ole. Löperöviisaus ei ole taipuisaa vaan velttoa, eikä sellaisesta ole apua Jumalan valtakunnan työssä. Sellainen viisaus suhmuroi, saastuttaa itseensä valhetta, rakentaa puolitotuuksiin ja pelaa suhdanteiden varassa. Sanalla sanoen se on päivänpolitiikkaa—jopa päiväperhonpolitiikkaa. Mutta ”ylhäälta tuleva viisaus on ensiksikin puhdas”. Se ei saastuta itseensä maallista viisautta, ei oikean tien ylihurskaalta eikä alihurskaalta puolelta, sillä se on ylhäältä tulevaa. Se on annettu totuus, jonka varassa voi mennä kuolemaankin, eikä helvetin portit sitä voita. Sellaisesta puhtaasta viisaudesta kertoo meille pyhä Paavali. Hän oli julistanut Galatiassa puhtaan evankeliumin. Toiset olivat sen muuttaneet, sekoittaneet siihen ihmismielipiteitä, vaikkakin hurskaita ja jumalisia. Kuultuaan tästä hänen kirjeensä sisältö opettaa meitä millä tavalla pyhä ja paha viisaus sopii yhteen leiliin. Hän toivoo jopa itsensä kirotuksi, jos hän saarnaisi muuta evankeliumia, kuin mikä annettu on. Puhdasta ja ylhäältä annettua ei saa sekoittaa ihmisoppeihin. Toiseksi se on ”rauhaisa”. Tässä saisimme kaikki ottaa mallia. Viisaudella ei ole hätä, se saa olla rauhaisa, antaa maailman huseerata ja heilua, Jumalan viisaus se vain pysyy. Jumalan sanan viidaudesta käsin käydessämme keskusteluihin toistemme kanssa, ei sävy tarvitse olla hyökkäävä, raivoisa, painostava, vaan se saa olla rauhaisa. Se saa nojautua ennen kirjoitettuun Jumalan sanan ilmoitukseen, ja oppia lisää, jos sanan rikkauksista avautuu uusia asioita. Ja paljon meillä on vielä toisiltamme opittavaa opissa, uskossa ja kilvoittelussa. Ei ole valmista Jumalan lasta, vaikka sana ja viisaus on ollut valmis ja meille ilmoitettu jo pian 2000 vuotta. Ja seuraavaksi Jumalan antama viisaus on ”lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.” Voi, kunpa saisin itseeni nuo aivan sydämeen saakka kirjoitettua! Ihana lista ihania sanoja. Pyydetään Jumalalta, viisauden lähteeltä armoa saada näitä sulattaa itseemme ja kohtaamisiimme”
Jumalan rauhalla
Vesa Pöyhtäri
Soittelehan, niin järjestetään seuroja!
Esirukouslista
Rauhan Sanan ja LFF seurojen puolesta.
Lähetystyömme puolesta Virossa, Inkerissä ja Vuorimaassa.
Suomen kansan heräämisen puolesta.
Uskovien nuorten puolesta, että jaksaisivat uskoa syntisten vapahtajaan ja tunnustaa uskoaan.
Varhaisnuorten uskossa kasvamisen puolesta.
Kotien ja perheiden puolesta.
Raamatunopetustilanteiden puolesta Oulussa, Helsingissä, Rautiossa, Himangalla, Ähtävällä ja Rovaniemellä.
Rauhansanalaisuuden keskinäisen rakkauden puolesta.
Evankeliumin työn puolesta kirkossamme, muissa kirkoissa ja kaikkialla maailmassa.
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt reilut 170. Lopullinen tavoitteemme on n. 200-250 jäsentä. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Syyskuussa palkka voitiin maksaa melkein kokonaan, kiitos Herralle!
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse. Yksi tapa on jakaa 5000 tukijamäärällä (5000: 150 = 33 euroa).
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 , viitenumero: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät kohdan ”Tili”.
Pyrimme kertomaan kuukausittain kertyneistä varoista.
Vesan tukiryhmä: Tapani Vähäkangas, Pekka Kyösti...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)