Alta on Pohjois-Norjassa, Finnmarkin alueella ja Norja on kalteva maa, kuten joku lauluntekijä on sanonut.
Sain kutsun Altan syysseuroihin, jotka pidettiin menneenä viikonloppuna Elvebakkenin kirkossa. Kilometrimittariin kertyi reissulla yli 1500 kilometriä. Kaksi kokonaista työpäivää meni pelkkiin matkoihin. Seurat alkoivat perjantaina 19.9. klo 17.00, joten ehtiäkseen niihin oli Oulusta lähdettävä jo kahdeksalta aamulla. Mukaani lähti kaksi vanhinta lastani, Hanna ja William sekä Kyöstin Anna ja Leevi. Mukaan tuli vielä Hanna Hansen, os. Palovaara, joka meni Altaan miestään tapaamaan.
Pidimme matkalla puolen tunnin ruokapaussin ja pysähdyimme kerran pari pissalla. Olimme perillä majapaikassamme Tormord ja Ingegerd Hansenilla klo 17.15 paikallista aikaa. Söimme nopeasti, vaihdoimme vaatteet ja menimme kirkkoon.
Altan vanhempi saarnamies Kåre Suhr aloitti seurat avaussanoilla ja Isä Meidän rukouksella. Näin yhtenä seurakuntana jätimme kaiken hyvän Herramme varaan ja johdatukseen. Olimme veljemme Göran Esbergin kanssa yhdessä rukouksessa palvelustehtävässämme, voimme vain sanoa Samuelin tavoin - "Puhu, Herra, palvelijasi kuulee". Göran oli kutsuttu Kuttaisista toiseksi puhujaksi. Göranin kanssa sitten puhuimme koko viikonlopun vuorotellen, yhteensä kymmenen saarnaa. Meidän lisäksemme Timo Kontio saarnasi kerran sekä Henry Bordsen kerran lauluillan yhteydessä. Seurakunta si kuulla siten yhteensä 12 saarnaa!
Seuraväkeä oli paikalla parhaimmillaan n. 300 henkeä. Seuravieraat olivaat pääosin läheisistä vuonoista, mutta Suomestakin ja Ruotsista oli myös tullut kourallinen. Ilma oli lämmin ja Alta näytti parhaat puolensa. 15 astetta oli epätavallisen lämmintä Altan korkeudella syyskuun puolivälissä. Käytimmekin lasten kanssa tilannetta hyväksi ja väliajalla ehdimme käydä pari kertaa harrastamassa kalliokiipeilyä huikean korkeilla ja jyrkillä kallioilla. Minä en juuri uskaltanut, mutta lapset kapusivat kuin oravat!
Kristuksen verihaavat, vanhurskaus yksin uskosta, elämänvanhurskauden muistutukset - näihin sanoihin visin tiivistää seurojen pääannin. Jumala rakasti meitä jo silloin kun me olimme hänen vihamiehiään ja lähetti ainoasyntyisen poikansa pelastamaan meidät sovituskuolemallaan Golgatan ristillä. Kuulemassamme evankeliumissa meille saarnattiin synnit anteeksi ja rukoilimme Pyhän Hengen johdatusta kilvoitteluun ja elämään .
Onhan sinulla asiat kunnossa Jumalan kanssa, omatunto Kristuksen verellä pesty! Kristuksessa yksin on meillä rauha Jumalan kanssa, levottomuus on pois ja epävarmuus pelastuksesta ei kalva mieltä. Kun on asiat hyvin, voi luonnon kaudeestakin nauttia aivan eri tavalla. Sitä saimme kokea paluumatkallamme, kun pysähtelimme valokuvaamaan keltaisella Jumalan pensselillä maalattua tunturimaisemaa.
Lähde ensi kerralla mukaan, autossa on kyllä tilaa...
Vesa Pöyhtäri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti