tiistai 2. kesäkuuta 2009

Jari Rankinen vastaa John Vikströmille

Koska netti-Kotimaa päätty pian, otin talteen pastori Jari Rankisen kirjoituksen naispappeudesta, jolla hän vastasi John Vikstormin esittämiin syytöksiin. John Vikström on tahtonut, että perinteisen virkateologian edustajat perusteleisivat väitteensä. Tämä Vikströmin pyyntö kuulostaaa kummalliselta, sillä pian 30 vuotta on ollut myynnissä Herran käsky-teos, jossa vastataan virkateologiaa koskeviin kysymyksiin. Samaisessa nettilehdessä on myös pitkäaikaisen ja arvostetun kirkollisen vaikuttajan lähetyssaarnaaja/pastori TT Anssi Simojoen kirjoitus Vikströmin kirjoitukseen.


Ajatuksia piispan artikkelista II
Emerituspiispa John Vikström on viime vuosina useampaan otteeseen pyrkinyt perustelemaan, miksi naispappeus on oikea ratkaisu, ja osoittamaan sen torjujien perustelut vääriksi. Hän on yrittänyt saada naispappeuden torjujat yhteistyöhön naispastoreiden kanssa. Viimeksi hän on tehnyt tämän kahdessa vasta julkaistussa Kotimaan verkkolehden kirjoituksessa. Hänen perustelunsa eivät vakuuta minua.


John Vikström on sitä mieltä, että mikäli torjuu naispappeuden, täytyy kieltää naisia myös toimimasta seurakunnan luottamushenkilöinä ja yhteiskunnan merkittävinä vaikuttajina. Tai pitäisi perua naisten äänioikeus kirkollisissa vaaleissa ja mahdollisuus toimia kanttorina. Piispa ajattelee, että Uusi testamentti kieltää naisilta myös nämä tehtävät ja oikeudet. Jos vetoaa Uuteen testamenttiin, kun on kyse naispappeudesta, Vikströmin mielestä tulee olla johdonmukainen ja evätä naisilta paljon muutakin. Pitäisi yrittää rakentaa maailma, jota ei enää ole ja jota tuskin kukaan haluaa. Piispan pyrkimys lienee osoittaa, että naispappeuden torjuminen Raamattuun vedoten on nykymaailmassa mahdotonta. Tai se on samantapaista kuin mihin talebanit pyrkivät Afganistanissa.

Nämä piispan väitteet eivät mielestäni tee oikeutta Uudelle testamentille. Se ei kiellä naisia toimimasta yhteiskunnassa vastuullisissa tehtävissä. Uuden testamentin aikana oli naisia – ilmeisesti myös kristittyjen joukossa – jotka olivat merkittävissä asemissa liikemaailmassa ja yhteiskunnassa. Uusi testamentti ei sano, ettei näin saisi olla. Uusi testamentti ei kiellä naisia toimimasta ja kantamasta vastuuta seurakunnassa. Roomalaiskirjeessä mainitaan Foibe - nainen - joka toimi seurakunnan diakonina. Uudessa testamentissa kerrotaan muistakin naisista, joilla oli tärkeitä tehtäviä seurakunnissa. Apostolien kirjeissä kehotetaan kaikkia Jumalan omia – myös naisia – julistamaan Jumalan suuria tekoja ja palvelemaan Kristuksen kirkkoa.

* * * * *

Sen rajauksen Uusi testamentti näyttää tekevän, että seurakunnan paimenen tehtävä kuuluu miehille. Uuden testamentin ajan seurakunnissa naiset eivät toimineet paimenina. Uusi testamentti kieltää naisia puhumasta tai opettamasta jumalanpalveluksissa (1 Kor 14 ja 1 Tim 2). Tämä on seurakunnan paimenen tehtävä, ja paimenen tulee olla mies.

Luterilaisen uskon mukaan Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje. Jos Raamattu torjuu naispappeuden, eikö luterilaisen kristityn tule olla samaa mieltä? Jos Raamatun äärellä herää epäilyksiä, onko naisten vihkiminen paimeneksi Jumalan tahdon mukaista, eikö tilaa kirkossa pitäisi olla myös niille, joita naispappeus epäilyttää? Vikström kirjoittaa, että naispappeuden torjujat tuovat luterilaiseen kirkkoon uutuuksia, jotka ovat luterilaiselle uskolle vieraita. Ehkä jotkut tekevät näin. Useimmat naispappeuden torjujat eivät perustele käsitystään jollakin uutuudella tai luterilaisuudelle vieraalla opetuksella. Kyse on siitä, että halutaan kuunnella ja totella Raamattua. Vikström ei osoita Raamatusta perusteluja naispappeudelle. Muutkaan eivät ole osoittaneet niitä. Juuri siksi kaikki eivät ole vakuuttuneita, että naisten vihkiminen pastoreiksi on Jumalan tahto.

Uuden testamentin käskyt ja kiellot eivät ole mennyttä maailmaa. Edelleen niissä puhuu hän, joka tietää parhaiten, miten meidän tulee elää ja toimia.

* * * * *

Jos on sitä mieltä, että naisen toimiminen pastorina on vastoin Jumalan tahtoa, eikö johdonmukainen seuraus tästä ole, ettei toimita jumalanpalvelusta yhdessä naispastorin kanssa? Juuri jumalanpalveluksessa seurakunnan paimen toteuttaa tehtäväänsä. Toimittamalla jumalanpalveluksen yhdessä naispastorin kanssa antaisin tukeni sille, että nainen toimii tehtävässä, jossa hänen ei tulisi olla.

* * * * *

Vikström antaa naispappeuden torjujista kuvan, että he ovat epäjohdonmukaisia. He hyväksyvät, että nainen saarnaa jumalanpalveluksessa lehtorina mutta pastorina hän ei saa sitä tehdä. Vikströmille tuskin on uusi asia, että hyvin monet naispappeuden torjujat eivät hyväksy lehtorin saarnaamista, koska Uusi testamentti kieltää naisia opettamasta jumalanpalveluksessa.

Lehtorin virkaa kehitettiin kirkossamme pitkään siten, että niin raivattiin tietä naispappeudelle. Lehtorin virkaan liitettiin tehtäviä, jotka ovat pastorin tehtäviä. Ja lopulta voitiin sanoa, että lehtorin viran oikeudet ja velvollisuudet ovat liki samat kuin pastorin; on kummallista, jos naisten annetaan toimia lehtorina mutta ei pastorina. Jotkut ovatkin kehuneet pitkäjännitteisestä ja ovelasta työstä niitä, jotka tahtoivat naispappeuden kirkkoomme. Lehtorin virka tulisi säilyttää, uusia virkoja tulisi perustaa seurakuntiin ja tätä virkaa tulisi kehittää niiden opetusten mukaisesti, jotka löydämme Uudesta testamentista.

* * * * *

Vikström kirjoittaa naispappeuden hyväksymisen olevan seurausta siitä, että naisilla on nyt edellytykset seistä omilla jaloillaan, selviytyä omin päin eivätkä he enää tarvitse holhousta. Tarkoittaako emerituspiispa naispappeuden torjujien olevan sitä mieltä, etteivät naiset pysty ajattelemaan omin päin ja he ovat holhouksen tarpeessa? Tällaiset käsitykset ovat tuntemilleni naispappeuden torjujille vieraita. Tällaiset vihjaukset eivät innosta rakentavaan keskusteluun.

Niillä perusteluilla, joita Vikström käyttää, voidaan sivuuttaa yksi ja toinen Raamatun selvä opetus - esimerkiksi Raamatun kielto elää homoseksuaalisessa suhteessa, käsky olla aviopuolisolleen uskollinen tai Uuden testamentin opetus, että Kristus on ainoa tie Jumalan luo. Tästäkään syystä piispan perustelut eivät vakuuta. Haluan olla kestävällä perustalla. En halua lähteä tielle, josta en tiedä, minne se johtaa. Kestävä perusta on Jumalan muuttumaton sana.

Jari Rankinen, netti-Kotimaa 1.6.2009.

Ei kommentteja: