Kävin Muoniossa saarnamatkalla. Vietin neljä päivää, helatorstaista sunnuntaihin, muoniolaisten vieraana. Sain kokea jälleen kerran hienoa vieraanvaraisuutta ja lämpöä muonilaisten ja käsivarren kristittyjen taholta. Muutamia Jumalan sanan murusia taitoin ja rukoilin niille siunausta. Taivaan isä näkee ja siunaa oman sanansa.
Käsivarressa kävin ensimmäistä kertaa elämässäni. Mukava oli käydä. Ihmiset siellä oli ihan samanlaisia kuin muuallakin. Oli huumoria ja vakavaa, oli puhetta maataloudesta, lohista ja poroista. Lauri-veli taittoi sanan rieskaa ja minä lisäsin muutaman sanan. Evankeliumissa saimme uskoa syntimme anteeksi. Ihmisiä oli kokoontunut 25 henkeä kylässä, jossa oli vain pari taloa, siellä jossain Kaaresuvannosta vielä tovi Kilpisjärveä kohti.
Mutta mitä tekemistä tuolla risukasalla on tämän kanssa? No ei paljonkaan. Sen verran kuitenkin, että Aulikki, entisen kirkkoherran rouva, antoi muutamia puutarhanhoitoneuvoja mustaviinimarjapensaiden hoitamisessta. Ihmettelin hänelle, että miksi teidän pensaanne täällä tuottavat niin hyvin, ja meillä ei, vaikka asumme paljon etelämpänä. Ongelmaksi löytyi pensaiden leikkaus. Kun niitä leikataan, niitä pitää leikata niin että tuntuu! Olimme Oulussa leikanneet vain varovaisesti, sieltä täältä yhden tai kaksi oksaa.
Soitin siltä seisomalta Karitalle ja kehotin häntä käyttämään puutarhasaksia niin, että ne kuumenevat. Kun sitten tulin takaisin kotiin näin, että Muonion pappilan puutarhurin vihje oli otettu tosissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti