perjantai 11. syyskuuta 2009

Afrikka


Joosef-puvussa Afrikassa!
Tämän paidan ostin Yambion torilta. Kokeilin pukua tässä kadulla ja sanoin myyjälle, että "I look like Josef in his new shirt", joka nauratti taustalla istuvia paikallisia ihmisiä. Ostin paidan hintaan 30 Sudanin puntaa pitkän tinkaamisen jälkeen.

Miten jouduin Afrikkaan? Olen mukana internetissä eräällä konservatiivipappien keskustelupalstalla. Siellä oli ilmoitus, jossa etsittiin pappeja lyhytaikaisiin opetusmatkoihin Sudanin luterilaisen kirkon pappisseminaariin. Tarkastin kalenterini ja löysin elokuun lopun ja syyskuun alun, jonka voisin käyttää tuohon avustusmatkaan. Olin hyvin iloinen siitä, että tämä matka sopi myös lähetysrenkaani työnäkyyn.

En ole suinkaan ainoa suomalainen, joka on käynyt avustamassa Sudanin kirkkoa. Siellä on käynyt useita kirkkomme pappeja eri herätysliikkeistä. Minua ennen, elokuun alkupuolen, siellä oli mm. Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen, jonka kanssa ehdimme olla paikalla yhtä aikaa pari päivää. Tapaaminen Arton kanssa oli hieno, ja hän opasti minua siinä samalla afrikkalaisiin rutiineihin ja seminaarin toimintaan. Minun jälkeeni sinne tuli myös toinen kirkkomme pastori Oulun seudulta.

Pappisseminaari on nelivuotinen ja opiskelijoita on seminaarissa kaikkialata sudanista. Opiskelijat edustavat maan useita eri heimoja. Joskus nämä heimot ovat olleet vihamielisiä toisilleen, mutta nyt he opiskelevat yhdessä ja rukoilevat ja tunnustavat Kristuksen nimeä yhdessä. Kristus rikkoo inhimillset raja-aidat ja hänen evankeliuminsa parantaa haavat ja vihollisuudet. Kristus antaa uuden sydämen, joka rakastaa jokaista evankeliumista syntynyttä.

Aloitin opetuksen (minun aiheenani oli Luther ja uskonpuhdistuksen aika) yhteisellä rukouksella. Pyysimme Jeesusta olemaan se meidän paras opettaja, että Hän saisi Lutherin ja uskonpuhdistuksen esimerkin avulla rohkaista meitä kilvoittelemaan oikeassa uskossa ja puhtaassa elämässä. Tunneilla pääsimme käsittelemään omantunnon rauhan kysymyksiä Lutherin etsiessä armollista Jumalaa. Tunsin, että oppilaissa oli tälle aiheelle tarttumapintaa, sillä omatunto on jotain jonka Jumala on antanut meille kaikille. Kuinka löytää rauha levottomalle ja oman täydellisen syntisyyden rasittamalle sydämelle, sitä keskustelimme ja vastauksen löysimme niistä Raamatun-jakeista, jotka myös olivat ratkaisevat Lutherin "uudelle" löydölle, kun hän viimein käsitti evankeliumin. Kristuksen sovituskuolema meidän syntisten edestä, sen uskolla omistaminen ilman omia tekoja, tuo rauhan, sillä "evankeliumi on Jumalan voima itse kullekin uskovalle pelastukseksi..." (Room. 1:16-17).

Ennen Sudaniin siirtymistä vietin viikon Ugandassa. Jatkolento Ugandasta (Kampala)Sudaniin Lähetyslentäjien (MAF) pienkoneella oli vasta seuraavalla viikolla. Käytin viikon Ugandan kristittyjen hyväksi ja avustin paikallista Ugandan evankelis-luterilaista kirkkoa heidän evankelistakoulutuksessaan. Oli rohkaisevaa saada tavata ugandalaisia maallikkokristittyjä, jotka toimivat pienissä seurakunnissa evankelistoina eli maallikkosaarnaajina ja seurakunnan opettajina ennen valmistumistaan pappisseminaaristaan seurakuntien paimeniksi hoitamaan sanaa ja sakramentteja. Heidän todistuksensa ja työnäkynsä oli pysähdyttävä. He miettivät, miten saisivat vietyä ihmisille evankeliumia, että ihmiset pysähtyisivät kuulemaan hyvää sanomaa. He olivat valmiit antamaan Kristukselle koko elämänsä.

Kotimatkalle lähdin torstaina 3. syyskuuta ja jälleen rakkaan Karitani luona olin lauanai-iltana.

Rukoilkaa Ugandan ja Sudanin kristittyjen puolesta!
Vesa Pöyhtäri

Ei kommentteja: