"Mitä te oikein puhutte? Ketä nyt pitäisi oikein uskoa! Edelliset vieraat eivät sanoneet mitään kolmiyhteisestä Jumalasta ja tuollaisesta pelastuksesta kuin te. Kuka nyt on oikeassa?" Vanha mies osoitti minua sormellaan ja vaati vastausta. Tällaiseen keskusteluun jouduimme venäläisessä vanhainkodissa, kun pidimme siellä hartauden syyskuun lähetysmatkalla Etelä-Inkerissä. Meitä ennen oli kodissa käynyt jehovantodistajia ja nyt kuullessan meidän opetustamme he tahtoivat saada asioista selvää.
Kävin lähetysmatkalla Torsten Lassfolkin ja Timo Kontion kanssa Jaamassa syyskuun kolmannella viikolla. Matka Jaamaan alkoi torstaina ja kotiin tulimme seuraavana maanantaina myöhään illalla. Tehokasta työaikaa oli perjantaista sunnuntaihi iltaan. Pidimme kotiseuroja, ehtoolliskirkkoja kodeissa ja vierailimme vanhainkodissa. Jaaman kaupungissa osallistuimme nuorteniltaan ja pidin siellä opetuksen Jumalan rakkaudesta. Paikalla oli kahdeksan nuorta. Sunnuntaina Timo saarnasi Jaaman jumalanpalveluksessa ja itse sain tervehtiä seurakuntaa lyhyesti vielä messun jälkeen. Sunnuntaina oli myös edellä mainittu vanhainkotivierailu. Sinne menimme sen jälkeen kun olimme käyneet keskustelmassa Jukan ja Kristiinan kodissa lähetystyön asioista.
Lähetystyössä törmää monenlaisiin tilanteisiin ja äkkiä voi mennä pasmat sekaisin. Edellä kuvatussa tilanteessa vanhainkodissa koimme, että Jumala auttoi ja johdatti keskusteluja. Jumalan apu onkin se selkänoja, jonka varassa tätä työtä voi ylipäänsä tehdä. Jos hän ei johdata ja valmista tilanteita on meidän kulkemisemme aivan turhaa.
Meillä oli mukana tulkki, Leida, joka oli meille korvaamaton apu. Vastasimme vanhan miehen kysymyksiin ja moni nainenkin sieltä tahtoi saada selvyyttä tähän ja moniin muihinkin kysymyksiin. Kun minulta ja Timolta loppuivat välillä sanat, Leida alkoi heille selittämään ulkomuistista raamatunkohtia ja todistamaan heille, miten kristityt uskovat. Oli hauska seurata häntä, kun hän siinä pöydän ääressä istuen innokkaasti selitti heille. Kuulijat olivat aivan tarkkaavaisia ja imivät joka sanan.
Näin monen kuulijan helpottuneen heidän kuullessa yksinkertaisesta pelastustiestä Kristuksen ristin veressä. He olivat tätä aikaisemminkin kuulleet ja moni varmasti uskonutkin ja heidät kaikki oli kristillisesti kastettu, mutta väärät opettajat olivat saaneet heidät sekaisin ja epävarmoiksi. Saimme julistaa evankeliumia ja olla osaltamme vahvistamassa heitä. Inkerin kirkolla on suuri työmaa ja vehnä on vasta heikolla oraalla.
Koko ajan teimme matkaa Jaaman seurakunnassa mukanamme Anatoli. Nuori Anatoli vihittiin papiksi ja asetettiin Jaaman seurakunnan paimeneksi elokuussa. Oli hyvä tutustua häneen. Hänen vaimonsa on Jaaman seurakunnan kasvatti ja näin voi olla miehelleen korvaamaton apu seurakuntatyössä. Molemmat olivat hienoja ja sydämellisiä kristittyjä. Meille jäi tuntuma, että seurakunta oli saanut Jumalalta oikeat työntekijät. Saamme rukoilla heille Pyhän Hengen viisautta ja voimaa heidän työhönsä. Anatoli toivoi että Jaaman seurakunnalla säilyisi hyvä yhteys Pietarsaaren alueen kristittyjen kanssa. Tähän toivomukseen oli hyvä yhtyä.
Sunnuntai iltana vierailimme eräässä kodissa Volosovissa. Kotiin oli kutsuttu useita muitakin Inkerin kirkkoa palvelevia ihmisiä. Siellä oli inkerin kirkon jäseniä sekä esikoislestadiolaisia opettajia Suomesta. Opettajat kertoivat työstään kouluissa. Heidän kertomuksia kuullessamme voimme todeta, että Kristus itse oli heitä johtanut. Koimme voimakasta yhteyttä talon väen sekä vieraiden kanssa. Meillä kaikilla oli se yhteinen näky, että olemme täällä Venäjällä palvelemassa Jumalaa ja rakentamassa Inkerin luterilaista kirkkoa. Kukaan meistä ei yritä tehdä sinne omaa joukkoa, vaan olemme kaikki yhdessä hengessä toimimassa. Iltahartaudessa hiljennyimme Jumalan sanan ääreen ja annoimme sanan hoitaa.
"Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin, ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset; ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia; heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia. Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi." (1. Kor. 9:20-23)
Jumalan rauhalla
Vesa Pöyhtäri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti