perjantai 16. tammikuuta 2009

Kiinalainen juttu

Minulla on ystävä. Hän on kiinalainen.

Hän on ollut Suomessa jo pitkään, ja on tavannut erään toisen ulkomaalaisen ystäväni. Jumala on pannut hänen sydämensä liikkeelle ja hän kysyi ystävältään, tämä kiinalainen, että hänkin haluaisi tulla kristityksi. -Mutta kuin minä ei tiedä siitä mitään eikä jummarrä näitä asioista.

Niinpä ystävykset soittivat minulle. Sovimme tapaamisesta ja "rippikoulun" aloittamisesta, vaikka nythän kyseessä on enemmänkin kastekoulu, sillä kastetta kohti me kuljemme. Helppo juttu...

...tai ei sittenkään. Kiina on melko erilainen kulttuuri. He ovat kaikki kiinalaisia. Kiina on hieno ja historiallinen kulttuuri. Meillä on sieltä paljon opittavaa, paljon enemmän kuin silkintekotaito. Ystävällisyys ja mielenrauha ympäröi kiinalalisia ainakim minun mielikuvissani. Sitten heillä kaikilla on ming-viikset (no ei sentään). Kirjottaakin he ovat osanneet jo kauan ennen meitä. Kun eurooppalainen sivistyneistö vielä heitteli toisiaan keihäillä siellä he heittelivät toisiaan kirjoitustusseilla. Kirjoittamisesta he tekivät varsinaisen taidelajin.

Mistä siis alkaisin ystäväni kanssa? Yhteinen kieli on vähän hakusessa. Onneksi hän osaa vähän suomea. Aatteellisesti henkilökulttiin kallistunut maan johto ei halunnut säilyttää hienon maan arvokkaita perinteitä, vaan rutisti maan tavattomaan kurimukseen. Ystävänikin on joutunut tästä kärsimään. Yleinen maailmanhistoria on jäänyt melko yksipuoliseksi, joten ensimmäisellä kokoontumisella jäimme miettimään, mitä ovat Daavid ja Aabraham. -Onko se maa? Myös Israel ja Islanti vaihtoivat paikkaa. Mutta meillä oli hauskaa. Henki oli hyvä ja me vain jatkoimme. Tuli mieleen sana, "Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"(Room. 10:14-15).

A:sta oli siis aloitettava. Kieliongelmiin tuli yllättäen avuksi maailmanlaaja kristillinen veljeys. EVANKELIUMIN KOSKETTAMA JA EVANKELIUMISTA HERÄNNYT HALUAA AUTTAA TOISTA EVANKELIUMIN LASTA. (oho, tuli vahingossa isoilla kirjaimilla! Mutta saa olla. Tätä asiaa saakin korostaa). Kiinassa ja amerikassa löytyi monia nettisivuja, joissa oli kerrottu Jeesuksesta, joukossa yksi laadukas konservatiivinen luterilainenkin. Sieltä löytyi ääniraamattu kiinaksi! Samoin maailmankuulu ja täällä Suomessakin kaikille rippikoululaisille näytettävä Jeesuksen elämästä kertova filmi oli kiinaksi. Nyt ystäväni sai nopeasti tietää, mitä Jeesus teki ja kun siinä filmin kuluessa paino välillä "pause" ja kertoi tarkemmin jostakin, niin asiaa tuli syvennettyä sopivasti. Lutherin katekismuskin löytyi kiinaksi, jess!

Rukoilkaa ystäväni puolesta, että osaisin oikealla tavalla, pyhälle Raamatulle uskollisesti kertoa hänelle Kristukseen uskomisen perusteista - Kristuksesta, joka sanan kautta muuttaa sydämiimme asumaan. Että ottaisin hyvin huomioon hänen kulttuuritaustansa ja sen hienot piirteet, mutta myös ne piirteet, joissa Kolmiyhteinen Jumala ei ole saanut vaikuttaa. Niitäkin on siellä, asioita, jotka kaihtavat valoa, kuten on täälläkin, enää puolikristillisessä Suomessa.

Ei kommentteja: