torstai 27. toukokuuta 2010

Ystäväkirje 3/2010

Kolminaisuusoppi ja sen ehdoton tunnustaminen

Vanha kirkko käytti apostolista uskiontunnustusta kastetunnustuksenaan. Käytäntöön kuului, että niiltä, jotka olivat aikuisia kysyttiin yksi lause kerrallaan tunnustautuminen oikeaan uskoon. Jokainen asia uskottiin ja tunnustettiin ja kokonaisuus myös. Lauseet olivat kaikki totuuslauseita ja kiinnittyivät historiallisen Jeesuksen kuolemaan ja ruumiilliseen ylösnousemukseen.

Jotakin täysin muuta (jälleen)on pastori Terho Pursiaisen näkemyksessä kristinopista (saarna 16.5.2010). Hän katsoo kristinopin tarkoittavan Jumalalla “olemassaolon ydintä, syvyyttä ja sydäntä”. Pursiainen ei sano totuuden olevan Jeesus Kristus, vaan hän tyytyy bulltmannilaisesti askaroimaan vain opetuslasten uskon ja kokemusten näkökulmasta. Historiallinen Jeesus ja hän omassa persoonassaan “tienä, totuutena ja elämänä” ei ole bultmannilaisessa näkemyksessä tärkeää. Mutta kristitylle juuri historiallinen Jeesus Kristus, hänen historiallinen ja tosi kuolema, sovitus ja ruumiilinen ylösnousemus on uskon kohde. Emme etsi ja pidämme harhaoppina ytimen ja syvyyden etsimistä historiallisen Jeesuksen kautta, läpi tai takaa, vaan katsomme juuri tämän historiallisen Kristuksen olevan se tosi kirkon inkarnatorinen (lihaksi-tuleminen) kristinusko ja todellisuus, jonka kautta ainoastaan meidän pelastetaan iankaikkiseen elämään taivaassa Kristuksen tosi sovitusveren kautta.

Me uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään ja Poikaan ja Pyhään Henkeen. Mistä tiedämme, että Jumala on kolmiyhteinen? Raamattu ei missään käytä tuota termiä. Kuitenkin me ruoilemme kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Me siunaamme jumalanpalvelukset ja seurat kolmiyhteisen Jumalan nimessä. Näin tekemällä me uskomme itsemme, niin sanamme kuin tekommekin kolmiyhteisen Jumalan huomaan.

Me lausumme kolmiyhteisen Jumalan nimen ja opetamme uskovia turvautumaan kolmiyhteiseen Jumalaan sen tähden, että Jumala itse on palvellut meitä kaikissa persoonissaan. Hän on luonut meidät, Hän on lunastanut meidät ja Hän pyhittää meidät. Kaikissa näissä tehtävissä on liikkeellä yksi Jumalan persoonista etualalla, mutta toiset osallistuvat Hänen tehtäväänsä. Jeesus sanoi, “Minä ja Isä olemme yhtä”, “Minä olen lähtenyt Isästä” (Joh. 16:28). Jeesus meni usein rukoilemaan Isää saadakseen vahvistusta. Lopuksi, vähän ennen pois menoaan, hän lupasi lähettää Pyhän Hengen puolustajaksi ja ohjaajaksi. Pyhä Henki opettaa Jeesuksen sanojen mukaan sitä, mitä hän on saanut Jeesukselta Kristukselta (Joh. 16:13-14).

En ole vieläkään vastannut alussa esittämääni kysymykseen. Mistä me tiedämme onko Jumala kolmiyhteinen? Me tiedämme sen siitä, että Jumalan sana opettaa sen meille. Mistään kokemusmaailmasta me emme voi sitä tietää.

Kirkkoisät laativat Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetuksesta yksinkertaisen tiivistelmän, jonka avulla he voivat erottaa väärän ja oikean saarnan eli opin Jumalasta. Tähän tunnustuksen laatimiseen he saivat esikuvan apostoli Johannekselta. Johannes antoi seurakunnilleen kristologisen dogmin, jonka avulla he voivat tunnistaa kiertävien saarnaajien ja seurakuntiensa sisällä olevien opettajien opin. Johannes antoi mallin: “Jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki.” (1 Joh. 4:2,3); “Hän on antikristus, joka kieltää Isän ja Pojan.” (1 Joh. 2:22); “Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.” Johanneksen malli on siis sanoa oikea oppi sekä väärä oppi. Tällaisissa tapauksissa ei riittänyt vain oikean opin opettaminen, vaan paimenen tehtäviin kuului myös väärän opetuksen tunnistaminen sekä siitä varoittaminen. JOhannes jatkoi kuitenkin vielä eteenpäin: “älkää ottako (väärää opettajaa) huoneeseenne älkääkä sanoko häntä ervetulleeksi”. Seurakunnan tuli myös estää väärien opettajien pääseminen seurakuntaan opettamaan tai muuten vaikuttamaan. Seurakunta ja sen opettajat olivat yhtä Kristuksessa. Väärän opettajan pääseminen tähän Kristus-yhteyteen ja osallisuuteen tuli torjua. Jos seurakunta paimenensa kanssa toivotti väärän opettajan tervetulleeksi, se itse asiassa liittyi tämän opettajan “valheeseen” ja “antikristuksen henkeen”. Antikristus tarkoittaa “vastakristusta”. Antikristuksen hyväksyneet ovat hyljänneet Kristuksen ja “tulleet osalliseksi” antikristuksen kanssa (2 Joh. 11). Kristuksesta osallinen ei saa olla osallinen vastakristuksesta. Vastakristuksen voi tunnistaa vain siitä, mitä hän opettaa. Siksi Johannes antoi opin Kristuksen kahdesta luonnosta.

Opetuksen “puut, heinät ja oljet”
Väärä oppi Kristuksesta, ja kolminaisuudesta on jotakin muuta kuin meidän opettajien ja pappien “puut, heinät ja oljet” (1 Kor. 3:12). Huono ja puutteellinen opetus ei ole vielä väärä ja antikristuksen henki. Se voidaan luonnehtia Paavallin tavoin “oljiksi” kun Kristus-perusta on oikea. Puu ja olki-opetuksia ei saa myöskän kutsua “antikristuksen hengeksi” sillä silloin liikutaan lähellä Pyhän Hengen pilkkaa. Puutteellinen opetus lepää Kristus-perustan varassa ja olkimajassakin voi elää, vaikka se ei ole viisasta eikä tavoiteltavaa. Mutta Antikristuksen kanssa ei voi elää. Ei ole sattumaa, että Pyhä Henki päättää olki-vertauksen sanaan “Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.” (16,17). Olkirakennuksenkin rakentaja on Herran oma ja “Jumalan temppelissä”. Kukaan ei saa leimata tai pahentaa näitä pienimpiä, sillä “te olette Jumalan rakennus” (9). Paavalin mielikuva on koko ajan toisaalta muuttamaton ja ehdoton Kristus-perustus ja toisaalta Korintin kultaiset ja sitten myös puiset opetukset, joilla on siihen perustuksen päälle rakennettu. Toisen rakennusta saa moittia, mutta olkisen sanominen antikristuksen työksi on “Temppelin turmelemista”. Jumala varjelkoon meidät liian liukkailta ja lihallisilta tuomioilta!

Oli elintärkeää, että nuoressa kirkossa ei saarnattu mitään muuta Jumalaa kuin kolmiyhteistä, koska missään muussa Jumalassa ei ole pelastusta. Jos me emme tunnusta kolminaisuusoppia me olemme harhaoppisia eikä meillä ole Jumalaa. Puhumme turhaan Kristuksesta, jos me emme opeta Kristusta ja hänen ristintyötään yhteydessä kolmiyhteisen Jumalan pelastussuunnitelmaan.


Työ jatkuu herätysliikkeen palveluksessa

LFF on antanut toukokuun kokouksessa jatkoa tähän tehtävään, jossa saan palvella seurakuntia ja kristittyjä. Toivon, että sinulla olisi mahdollisuus tukea tätä työtä edelleenkin niin esirukouksin kuin taloudellisestikin.


Esirukouslista:
-Rakkaan kirkkomme johtajien nouseminen väärästä opistaan (homoseksuaalisuuden harjoittamisen hyväksyminen 2/2010).
-Rauhansanalaisuuden yhteyden puolesta.
-Rauhansanalaisuudelle vapautta vääristä ja Jumalan sanan vastaisista kahleista niin kirkon johtajien taholta kuin herätysliikeen sisältäkin.
-”Oljesta ja puusta rakentavien” kirkkojen ja herätysliikkeiden puolesta.
-Kesäseurojen puolesta
-puhujien ja pappien puolesta
-käytännön järjestelyjen puolesta.
-rippikoululeirin puolesta.
-lähetystyön puolesta.
___________________________________________________________
Talousasiaa
Kannatusrenkaan jäseniä on nyt n. 200. Taloudellinen tavoitteemme on 4000-5000 euroa kuukaudessa, jolloin varaa jää myös toimintaan. Työntekijän sosiaalimaksut ovat Suomessa niin suuria, että iso osa palkasta menee valtiolle eläkemaksuihin ja muuhun tarpeelliseen.
Milloin ja miten voin lahjoittaa?
Jos mahdollista, voit suorittaa maksun ennen jokaisen kuukauden 15. päivää. Lahjoituksen suuruuden päätät itse.
Tili: Maksun saaja: LFF rf. / Pöyhtärin tukiryhmä
Tilinro. 106530-223499 Viite: 13
Anna pankin hoitaa kuukausimaksusi— tee maksusopimus
Pankki maksaa automaattisesti tililtäsi sopimasi kuukausimaksun verran, kun nettipankissa rastitat tarpeellisen vaihtoehdon, tai kävelet pankkiin ja sanot ”Tämän verran kuukausittain tälle tilille” ja näytät tämän kirjeen.
Vesan tukiryhmä

Ei kommentteja: