Tulevan tiistaina matkustan Viroon Olavi Palovaaran kanssa. Matka on Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysmatka Viroon, jossa olemme tehneet yhteistyötä Viron kirkon kanssa jo pitkään. Viron kirkon pappisdiakoni Leo on meidän yhteyshenkilömme ja saamme kiittää Jumalaa, lähetystyön Herraa, tästäkin hänen työntekijästään Virossa.
Lähetystyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä on todellakin kysymys. Viro on Euroopan pakanallisin maa. Pakanoille on julistettava evankeliumia. Onko asiallista käyttää pakana-nimitystä? Pakana nimitys tulee Raamatun goyim (puutarhassa oleva, eli talon ulkopuolella) latinankielisestä vastineesta. Tertullianus otti sanan merkitsemään sen sotilas-slangin mukaista käyttöä, jolloin pakanalla tarkoitettiin "siviiliä" eli sotimiseen kouluttamatonta henkilöä. Tertullianuksella oli mielessään ajatus seurakunnasta taistelevana seurakuntana.
Lähetystyö on Jumalan sanan julistusta. Sen jälkeen, ja nimenomaan tässä järjestyksessä, se on myös aineellista avunantoa. Rauhan Sanan lähetysstrategia on viedä rakkauden sanomaa Kristuksen sovitustyöstä uusille ihmisille ja kutsua heitä saatanan vallan alta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan. Lyhyesti se tähtää ihmisten kääntymiseen pahoilta teiltään ja tulemista kristityiksi. Mitä muuta lähetys voi ollakaan? Kaiken tekemisen tähtäys täytyy olla julkilausuttu ja avoin kutsu kääntymiseen. Näin Herrammekin julista: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Jospa vaikka rukoilisit tämän lähetysmatkan puolesta? Lähtijä ei voi paljon tehdä, elleivät esirukoukset ole saattamassa. Oli mukavaa kun tänään Oulun Rauhan Sanan seuroissa pastori Mikko Pöyhtäri nosti Olavin ja allekirjoittaneen matkan yhteisessä esirukouksessa Taivaan Isän eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti